Yhteisöllisyys lisää nuorten aikuisten hyvinvointia

Ihmisen hyvinvointi luo perustan hyvälle elämälle (Aarnio ym. 2020,168). Nuorten hyvinvointi, palveluiden hyödyllisyys ja palvelutarpeet nuorisoasumisessa oli opinnäytetyöni lähtökohtia. Nuorisoasuminen on alle 30-vuotiaille nuorille aikuisille tarkoitettu asumismuoto, jossa nuorten asumisen onnistumista tuetaan tarvittaessa asumisen sisältöpalveluilla kuten asumisneuvonnalla. Opinnäytetyössäni tutkin Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n ja NALin paikallisyhdistysten yhdessä toteuttamaa nuorisoasumista. Tavoitteena oli selvittää nuorisoasunnoilla asuvien nuorten kokemus heidän hyvinvoinnistansa, palvelutarpeistansa ja nykyisten palveluiden hyödyllisyydestä.

Nuorisoasunnoissa asuvat nuoret ovat melko tyytyväisiä elämäntilanteeseensa

Nuorten hyvinvointia mitattiin heidän kokeman elämäntyytyväisyyden kautta. Mittarina käytettiin 3X10D®-elämäntilannemittaria, jossa vastaukset luokitellaan pisteiden mukaan kolmeen kategoriaan tyytymätön, melko tyytyväinen ja tyytyväinen elämäntilanteeseensa (Kainulainen & Valkeinen 2020). Nuorisoasunnoissa asuvat vastaajat (N=179) olivat melko tyytyväisiä arvioituihin osa-alueisin, joita olivat muun muassa asumisolot, päivittäinen pärjääminen, perhe ja läheiset, taloudellinen tilanne, itsetunto ja elämä kokonaisuutena. Vastaajat olivat tyytyväisimpiä perheeseensä ja läheisiinsä sekä asumisoloihinsa. Vähiten tyytyväisiä vastaajat olivat itsetuntoonsa ja taloudelliseen tilanteeseensa. Miehet ja naiset olivat yhtä tyytyväisiä eri osa-alueisiin mutta muunsukupuolisten kohdalla elämäntyytyväisyys putosi selvästi.

Asumisen sisältöpalveluista on hyötyä

Vastaajat kokivat yhdistysten tarjoamat asumisen sisältöpalvelut hyödyllisinä. Hyödyllisimmiksi palveluiksi koettiin ne palvelut, jotka olivat jollain tasolla henkilökohtaisia. Tällaisia palveluita oli asumisneuvonta, vuokravelkapuuttuminen, asumisohjaus ja mielen hyvinvoinnin tukeminen. Vähiten hyötyä nuoret aikuiset olivat kokeneet saaneensa asukashaastattelusta ja häiriöpuuttumisesta. Eniten hyötyä olivat kokeneet alle vuoden nuorisoasunnoilla asuneet vastaajat. Miehet olivat hyötyneet palveluista naisia enemmän.

Yhteisöllisyyden luomiseen on panostettava

Nuorten sosiaalisista suhteista ja vuorovaikutuksesta iso osa tapahtuu verkossa (Takala & Takala) ja nuorisoasunnoilla työskentelevät asumisohjaajat tuskailevat asukasiltojen vähäisten osallistujamäärien kanssa. Kuitenkin vastaajat nostivat kyselyssä esiin yhteisöllisyyden lisääminen, kun kysyttiin mitkä nuorisoasunnoilta saatavat palvelut tukisivat heidän hyvinvointiaan.

Suurimmassa osassa nuorisoasuntokohteita järjestetään asukastoimintaa, jonka tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääminen. Kalliokosken (2020, 116) mukaan kokemus yhteisöllisyydestä rakentuu ja vahvistuu aktiivisen yhteistoiminnan ja tiedostamattomien ryhmäprosessien voimasta. Tässä asumisohjaajat nousevat avainasemaan. Yhteisöllisyyden rakentamisesta ei tule luovuttaa. On mietittävä keinoja, joilla asukkaat saadaan entistä paremmin aktivoitua mukaan suunnitteluun ja rohkeasti toteutettava erilaisia, hieman hullujakin ideoita, jotta mahdollisimman moni löytäisi asukastoiminnan ja yhteisöllisyyden rakentumisen siemen olisi kylvetty.

Kirjoittaja:

Nina Vehkakoski on LAB – ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija ja NAL Riihimäki ry:n toiminnanjohtaja. Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205036906

Lähteet:

Aarnio, J., Kangas, O. & Ylikännö, M. 2020. Subjektiivisen hyvinvoinnin osa-alueiden rakentuminen työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavilla työttömillä. Yhteiskuntapolitiikka. Vol.85(2), 168–180. Viitattu 19.4.2022 Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139439/YP2002_Aarnioym.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Kainulainen, S. & Valkeinen, H. 2020. 3X10D-elämäntilannemittari. Viitattu 19.4.2022. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00192?toc=802599#s1

Kalliokoski, T. 2020. Yhteisöllisyyden rajat yhteistoiminnan ja ihmisen perushyvien näkökulmasta. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta. Helsinki. Viitattu 19.3.2022. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/314726/YHTEIS%C3%96L.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Takala, A. & Takala, S. Nuoren sosiaalinen elämä on somessa. Medianuoruus – Opas aikuisille. Mediakasvatusseura. Viitattu 19.4.2022. Saatavissa https://mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2019/10/Medianuoruus-6-Nuoren-sosiaalinen-el%C3%A4m%C3%A4-on-somessa.pdf