Millaisista tekijöistä rakentuu nuoren aikuisen omannäköinen ja hyvinvointia tukeva arki? Entä millainen olisi työparityöllä toteutettava, nuorten läheissuhteet huomioiva valmennus, joka tukisi nuorten arkea kokonaisvaltaisesti? Näiden kysymysten äärelle sukelsi HIMA-hanke – Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n, Diakonissalaitoksen Vamos Helsingin ja Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry:n kahden vuoden yhteinen kehittämishanke (STEA 2024-2025). HIMA-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa yksinasuvien nuorten aikuisten kotihyvinvointia ja vähentää yksinäisyyttä. Kahden vuoden hanke osoitti, että muutos syntyy usein pienistä teoista, lempeydestä ja siitä, että joku kulkee rinnalla.
Tavoitteena kotihyvinvointi – eli mistä hanke alkoi
Moni yksin asuvia nuori aikuinen kokee yksinäisyyttä ja arjenhallinnan haasteita. Usein asumisen haasteiden taustalla on nimenomaan yksinäisyyttä, ja kokemus siitä, ettei ole osa mielekkäitä ja merkityksellisiä yhteisöjä. HIMA-hanke pyrki tuomaan ratkaisun tähän kehittämällä asumisen, arjen ja osallisuuden teemat yhdistävää, palvelurajat ylittyvää työparimallia.
HIMA‑hankkeen lähtökohtana oli ajatus kotihyvinvoinnista. Kotihyvinvointi tarkoittaa kotiin ja asumiseen liittyvää kokonaisvaltaista hyvinvointia: ei vain kodin siisteyttä tai laskujen maksamista, vaan tunnetta omannäköisestä arjesta ja elämästä, yhteisöön kuulumisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan arkeen. Hyvinvointi rakentuu kodista käsin – siellä missä arki todella tapahtuu. Hyvinvointi kotona vaikuttaa osallisuuteen kodin ulkopuolella, ja samalla merkitykselliset yhteisöt ja kiinnekohdat kodin ulkopuolella luovat elämään rytmiä, joka tukee toimivaa arkea ja asumista. HIMA-hankkeen ajatuksena oli, että hyvinvointia kannattaa vahvistaa yhtä aikaa kotona ja kodin ulkopuolella.
Työparityöllä kokonaisvaltaista valmennusta
HIMA‑hankkeessa kehitettiin Pääkaupunkiseudun Nuorisoasuntojen asumisohjaajan ja Helsingin diakonissalaitoksen Vamos-valmentajan välistä työparimallia. Työparit toimivat yhdessä HIMA-valmentajina, jotka kulkivat nuoren rinnalla työstäen asumiseen, arkeen ja osallisuuteen liittyviä haasteita. Hankkeessa toimi kaksi tällaista HIMA-työparia nuorten tukena. Hankkeen kohderyhmää olivat 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset. Valmennus suunnattiin erityisesti nuorille, jotka olivat palveluiden ulkopuolella ja jotka kokivat yksinäisyyttä tai arjenhallinnan haasteita. HIMA-hankkeen valmennus perustui nuoren vapaaehtoiseen osallistumiseen ja omaan motivaatioon.
Valmennusten kesto ja sisällöt määrittyivät nuorten yksilöllisten tilanteiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Valmennukset kestivät keskimäärin muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen ja tapaamiset vietiin nuorten arjen todellisiin ympäristöihin. Valmennustapaamisia järjestettiin tarvittaessa myös nuorten kotona, jolloin pystyttiin konkreettisesti yhdessä tehden työstämään kotiin ja asumiseen liittyviä asioita. Valmennustapaamisilla käytiin läpi esimerkiksi arjen rytmiä, taloudenhallintaa, kodin järjestystä, ihmissuhteita ja yhteisöihin kiinnittymistä. Samalla nuoret ohjattiin pohtimaan omia arvojaan ja löytämään pieniä, konkreettisia tekoja, jotka veisivät kohti itselle tärkeitä tavoitteita ja omannäköistä arkea. Hankkeen valmennukseen osallistui n. 60 nuorta. Lisäksi hankkeen aikana järjestettiin nuorten aikuisten läheisille suunnattuja keskustelutilaisuuksia verkossa ja livenä, sekä ammattilaisille suunnattuja koulutuksia ja työpajoja hankkeessa kehitetyistä materiaaleista ja työkaluista.
Arkeni on helpottunut- hankkeen tulokset
HIMA-valmennusten tuloksia seurattiin THL:n osallisuusindikaattorin ja osallisuuskyselyn avulla. HIMA-valmennukseen osallistuminen vaikutti nuorten kokemuksen mukaan arkeen ja elämään seuraavasti:
- arkeni on helpottunut
- olen saanut apua palveluihin hakeutumisessa
- omat arvot ja kiinnostuksen kohteet ovat selkiytyneet
- vuorovaikutustaitoni ovat kehittyneet
- olen saanut työkaluja, joita hyödyntää tulevaisuudessa arjen suunnittelussa
Lisäksi valmennukseen osallistuneet nuoret ovat kokeneet, että yksinäisyyden tunne on helpottanut, heidät on kohdattu valmennuksessa kunnioittavasti ja valmennusten ansiosta luotto omiin kykyihin ja tulevaisuutta kohtaan on vahvistunut.
HIMA-valmennusten keskeisiä tavoitteita olivat ennen kaikkea omien arvojen ja tavoitteiden tunnistaminen, toimivan arjen rakentaminen ja mielekkäisiin yhteisöihin kiinnittyminen. Merkittävä huomio onkin, että positiivisena “sivutuotteena” HIMA-valmennukseen osallistuneista nuorista osa kiinnittyi myös koulutus- tai työpoluille. Tulos tukee havaintoja siitä, että rinnalla kulkeva, arkeen kiinnittyvä ja kokonaisvaltainen työote tukee nuorten työllistymistä. Pitkäjänteisille, joustaville ja nuorten yksilölliset tilanteet ja tarpeet huomioiville ratkaisuille on tarvetta.
Tekeminen lisää tekemistä – Mitä oivalluksia hankkeessa tehtiin?
Hankkeen tärkeimmät opit kiteytyvät nuorten omiin sanoihin. Useampi kertoi, että:
”Kun saan tehtyä yhden pienen asian, seuraavan tekeminen on helpompaa.”
Pienin mahdollinen teko – vaikka välipalan syöminen ennen ruoanlaittoa, kahden tiskin peseminen tai puhelimen laskeminen pois kädestä – voi käynnistää myönteisen kierteen. Moni huomasi myös, että asioiden tai tehtävien lykkääminen vie enemmän energiaa kuin itse tekeminen. Hankkeessa lentäväksi lauseeksi muodostuikin “tekeminen lisää tekemistä”, mikä pitää täysin paikkaansa. Moni nuori koki ennen valmennukseen osallistumista, että arjesta puuttui merkityksellinen tekeminen, ja tekemistä lähdettiin tuomaan arkeen lisää pienten tekojen kautta.
Toinen keskeinen oivallus liittyi lempeyteen. Arkea eivät kannattele täydelliset rutiinit vaan kyky saada rutiineista uudestaan kiinni myös elämänmuutosten horjuttaessa arkea. Itsensä soimaamisen sijaan kannattaa muistaa, että vaikka eilen en onnistunut, voin tänään aloittaa uudestaan ja valita tekoja, jotka vievät kohti tavoitteita ja omannäköistä elämää.
Työparimalli osoittautui erittäin toimivaksi. Kahden ammattilaisen eri näkökulmat, osaamiset ja tapa kohdata nuori loivat turvallisen ja kannattelevan ympäristön. Myös työntekijät kuvasivat työparina työskentelyn mahdollistaneen työn ja osaamisen jakamisen sekä reflektoinnin, mikä tuki työhyvinvointia. Työparityö vahvisti toteuttajaorganisaatioiden yhteistyötä, ja auttoi osaltaan tiivistämään palveluverkkoa.
Miten työ jatkuu hankkeen jälkeen?
Vaikka itse HIMA-hanke päättyy, sen työ jatkuu käytännöissä, menetelmissä ja materiaaleissa. Hanke tiivisti toteuttajaorganisaatioiden yhteistyötä, ja osoitti että yhdessä tekemällä saadaan aikaan pieniä ja joskus suuriakin muutoksia.
Hankkeen tärkein perintö on kuitenkin tapa kohdata nuori: arvostavasti, rauhallisesti, arkeen kiinnittyen ja pieniin askeliin luottaen. Nämä periaatteet jäävät elämään sekä organisaatioissa että niiden työntekijöissä – ja ennen kaikkea nuorten arjessa.
Hankkeen materiaalit ovat vapaasti ladattavissa ja hyödynnettävissä
HIMA Tehtäväkirja nuorten asumisen ja läheissuhteiden teemojen käsittelyyn. Tehtäväkirjan kautta tutustutaan HOT-menetelmään ja hyödynnetään sitä asumisen ja läheissuhteiden käsittelyssä. Tehtäväkirja auttaa pohtimaan omaa motivaatiota, itselle tärkeitä asioita ja suuntaamaan kohti konkreettisia tekoja itselle tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
HIMA-työparimalli toimijarajat ylittävän ja joustavan työparityön käynnistämisen tueksi.
Mallia voi hyödyntää tiiviissä ja pitkäkestoisessa työparin toteuttaman valmennuksen rakentamisessa, mutta toisaalta siitä voi poimia palasia myös kevyempään verkostomaiseen työskentelyyn. Malli antaa raamit työparityön toteuttamiselle, mutta ei valmiita vastauksia. Mallin käyttöönotto edellyttää aktiivista, avointa keskustelua, yhteisten tavoitteiden määrittelyä sekä resurssien kohdentamista tavoitteisiin ja eri toimintaympäristöihin soveltuen.
Kirjoittaja:
Hannele Sorri
HIMA-hankkeen Projektipäällikkö, NAL