Nuorten asuminen ja asunnottomuus

ARAn uusimman asunnottomuusselvityksen mukaan vuonna 2025 Suomessa oli 761 alle 25-vuotiasta asunnotonta nuorta. Nuorten osuus kaikista Suomen yksinelävistä asunnottomista oli 17 %.

Vuonna 2024 asunnottomia nuoria oli 555, eli asunnottomien nuorten määrä nousi viime vuonna 37 %. Vuonna 2023 asunnottomia nuoria oli 530. Asunnottomuus on ollut viime vuosina selkeässä kasvussa ja myös nuorten asunnottomuus on yleistynyt.

Tilastojen suhteen on kuitenkin syytä huomata, etteivät ne pysty antamaan täysin tarkkaa kuvaa Suomen asunnottomien lukumäärästä, sillä kuntien ja hyvinvointialueiden tiedonkeruumenetelmät vaihtelevat ja saman kunnan eri vuosina esittämät tiedot voivat vaihdella tarkkuustasoltaan. Kaikkea piiloasunnottomuutta ei myöskään pystytä tilastoissa huomioimaan. Tilastot kuitenkin auttavat tulkitsemaan asunnottomuuden laajempia kehityskulkuja ja trendejä Suomessa.

Nuorten osuus Suomen asunnottomien keskuudessa on suuri, minkä lisäksi emme tiedä tilastoimattoman, nuorten keskuudessa yleisen piiloasunnottomuuden laajuutta. Erityisesti sosiaaliturvaleikkaukset ja nuorten kasvanut velkaantuneisuus on kasvattanut nuorten asunnottomuusriskiä.

Nuorten asunnottomuuden syyt ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Nuorten asunnottomuuden taustalla on monenlaisia syitä, kuten vaikeudet löytää kohtuuhintaista kotia, puutteelliset asumisen taidot, taloudelliset ongelmat, velkaantuminen, ylisukupolvinen huono-osaisuus tai äkilliset elämäntilanteen muutokset. Asunnottomuuden taustalla voivat olla myös mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat.

Nuorten asunnottomuutta voidaan ennaltaehkäistä monin tavoin, kuten panostamalla kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoon, nuorten riittävän toimeentulon turvaamiseen sekä matalan kynnyksen asumisen tukipalveluihin sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Toimivia ratkaisuja ja poliittisia päätöksiä nuorten hyvinvoinnin kohentamiseksi sekä nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi tulisi tehdä nyt, jotta tulevaisuudessa jokaisella nuorella on koti, jossa on hyvä olla.

Käsitteet

Piiloasunnottomuus = ihmisellä on asunto, jossa hän on virallisesti kirjoilla, mutta jossa hän ei pysty asumaan eri syiden vuoksi. Taustalla voi olla esimerkiksi vaikeita läheissuhteita, lähisuhdeväkivaltaa, turvaverkkojen puutetta tai niin huono olo olla omassa kodissa, ettei siellä voi asua. Piiloasunnottomuus on yleisintä nuorten, naisten ja maahan muuttaneiden keskuudessa.

Visuaalisesti esitettyä tietoa nuorten asunnottomuudesta. Nuorten asunnottomuus kasvoi vuonna 2025. Aran tilastojen mukaan 761 alle 25-vuotiasta nuorta koki viime vuonna asunnottomuutta. Nuorten asunnottomuuden riskiä nostavat elämänhallinnan haasteet, leikkaukset sosiaaliturvaan sekä velkaantuminen. Alle 25-vuotiaiden nuorten asunnottomuus kasvoi 37 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. 17 prosenttia yksinasuvista asunnottomista on alle 25-vuotiaita. Nuorten asunnottomuus on usein piiloasunnottomuutta, eli henkilö on virallisesti kirjoilla jossakin osoitteessa, muttei pysty asumaan kyseisessä asunnossa. Usein taustalla on haastavia ihmissuhteita, lähisuhdeväkivaltaa tai sellaista pahoinvointia ja turvattomuuden kokemusta, joka estää asunnossa asumisen. Piiloasunnottomuus on yleisintä nuorten, naisten ja maahan muuttaneiden keskuudessa. Nuorten asunnottomuutta voidaan ennaltaehkäistä. Asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi asunnottomuuden poistamiseen tulee sitoutua. Nuorille pitää myös tarjota kohtuuhintaisia asuntoja. Nuorten toimeentulo pitää turvata riittävän sosiaaliturvan avulla. Jokaisella nuorella tulee olla nopea pääsy arjen/asumisen palveluihin sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Myös nuoria tukevien järjestöjen tulevaisuus pitää turvata. Infograafin tiedot pohjautuvat Aran Asunnottomat 2025 ja Nuorten asuminen 2020 -julkaisuihin.
Visuaalinen esitys nuorten asumisesta ja asunnottomuudesta. Nuoruudessa asumista leimaa väliaikaisuus ja vakiintumattomuus. Tyypillisempiä syitä itsenäistymiselle ovat halu itsenäistyä, muutto opiskelupaikan perässä ja kumppanin kanssa yhteenmuutto. Osalle nuorista lapsuudenkodissa asumisen jatkaminen on mahdotonta. Nuorten asumisratkaisuihin vaikuttavat elämäntilanne, taloudelliset resurssit, sosiaaliset suhteet, koulutus- ja työllistymismahdollisuudet. 15-19-vuotiaista vain noin 10% asuu itsenäisesti, mutta 20-24-vuotiaista jo merkittävä osa on muuttanut omilleen. Nuorten asumisessa ja itsenäistymisessä on maantieteellisiä eroja Suomen sisällä, sekä verrattaessa maaseutu- ja kaupunkialueita. Erot liittyvät opiskelumahdollisuuksiin ja vuokratasoon. Nuorten asunnottomuus johtuu monista eri syistä. Nuorten asunnottomuuden taustalla voi olla esimerkiksi vaikeudet löytää kohtuuhintaista kotia, asumisen ja arjenhallinnan haasteet, talousongelmat, velkaantuminen, työttömyys tai työelämän haastaat, äkillisesti muuttunut elämäntilanne tai ylisukupolvinen huono-osaisuus. Tapoja torjua nuorten asunnottomuutta. Asunto ensin-malli. Kohtuuhintaiset asunnot. Tilastoinnin kehittäminen. Riittävä sosiaaliturva ja toimivat palvelut. Eriarvoisuuden torjuminen. Tuettu asuminen ja asumispalveluyksiköt.
Scroll to Top