Nuori, joka viettää yönsä kavereiden sohvilla, ei välttämättä vaikuta asunnottomalta, mutta siitä huolimatta luetaan asunnottomaksi. Tämä ilmiö tunnetaan piiloasunnottomuutena. Käytännössä se ilmenee nuorten keskuudessa esimerkiksi sohvasurffaamisena kavereiden, tuttavien tai sukulaisten luona kun omaa kotia ei ole tai siellä ei voi olla.

Koti on paikka, jossa ihminen voi ilmasta itseään ja tunteitaan. Se ei ole pelkkä fyysinen rakennus, vaan kokoelma sosiaalisia suhteita. Kodin sosiaaliset suhteet ja merkitys ulottuvat sen sisältöä laajemmalle, käsittäen myös naapuruston ja yhteisön. Piiloasunnottomat nuoret jäävät vaille näitä kodin tarjoamia tärkeitä kokemuksia ja suhteita. Ilman kotia nuoren turvallisuudentunne, yksityisyys ja identiteetin rakentuminen voivat kärsiä, millä voi olla suuria vaikutuksia nuoren hyvinvointiin.

Asunnottomuus tuo kokonaisuuteen mukaan myös läheisten, ammattilaisen, palveluiden sekä median mielipiteet. Kun otetaan huomioon usein varsin ikävästi sävyttynyt keskustelu asunnottomuuteen liittyen, en ihmettele miksi nuoret pysyvät piilossa. Piiloasunnottomuus voi olla nuorelle tapa välttää asunnottomaksi leimaantuminen. Toisaalta se tekee palveluiden piiriin pääsemisestä haastavaa.

Nuoruudessa tehdyt ratkaisut saattavat pohjautua eri teemoihin kuin ”aikuisten”. Nuoret usein tarvitsevat ymmärrystä ja tunteen siitä, että he kuuluvat johonkin. Siksi nuorten erityinen elämänvaihe tulisi huomioida päätöksenteossa ja asumisen tarkastelussa.

Sohvasurffauksen kääntöpuolet

Asunnottomuutta tarkastellaan varsin tummien linssien läpi, ja tottahan se on, että toisen henkilön luona majoittuminen voi altistaa esimerkiksi väkivallan eri muodoille. Mutta jokaisella asialla, niin kuin sohvasurffaamisella, on kääntöpuolensa.

Sohvasurffaus voi olla nuorille enemmän kuin pelkkä tilapäinen yöpaikka. Majoittajat voivat tarjota nuorille paitsi perustarpeita, kuten lämpimän ruoan ja turvallisen ympäristön, myös henkistä tukea ja käytännön apua asioihin. Yhteinen ateria tai hetki majoittajan kanssa voi antaa nuorelle tunteen kodin lämmöstä ja kuulumisesta. Tämä tekee sohvasurffauksesta tärkeän inhimillisen tuen muodon.

On erityisen tärkeää, että tukea ulotetaan myös niille, jotka tarjoavat nuorelle väliaikaisen kodin. Nuoren majoittamisesta voi aiheutua taloudellista ja aineellista stressiä, vaikka asumisjärjestely muutoin koettaisiin hyvänä. Olisikin syytä pohtia, kuinka Suomessa pyritään tavoittamaan piiloasunnottomia nuoria ja heidän majoittajiaan, ja kuinka hyvin piiloasunnottomuus lähtökohtaisesti edes tunnistetaan.

Tutkimustietoa ja palveluita nuoret huomioiden, kiitos.

Nuorten piiloasunnottomuus on alitutkittu ilmiö sekä Suomessa että maailmalla. Erityisesti nuorten ja vähemmistöryhmien piiloasunnottomuudesta tarvitaan lisää tietoa. He korostuvat piiloasunnottomien tilastoissa. Kokonaisuudessa tulee ottaa huomioon, että nuoren sohvasurffaaminen voi olla ennusmerkki asumisen epävakaudelle. Nuoret, jotka päätyvät tilastollisesti asunnottomiksi, ovat todennäköisesti jossain vaiheessa sohvasurffanneet.

Valma Räty
Nuori, yhteiskuntatieteiden opiskelija, asumisohjaaja Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP ry, Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistyksen työntekijä ja sosionomi