HIMA-hankkeessa kehitetään asumisohjaajan ja Vamos-valmentajan välistä työparityötä, jossa asumisen, arjen ja osallisuuden teemat yhdistyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tässä blogissa kerromme, millaisia kokemuksia olemme saaneet työparityöstä.

Usein monialaisen työparityöskentelyn etuna nähdään erilaiset osaamisalueet, roolit ja työtehtävät. Työparityö tarjoaakin moninaisia näkökulmia työhön, ja oikein toteutettuna yhteistyö tuottaa sellaisia tuloksia, joita yksintyöskentelyllä ei olisi voitu saavuttaa edes kovimmallakaan ahertamisella. Tutkimus kuvailee työyhteisön eduiksi osaamisen vahvistamista, tuen saamista, oman alan tärkeiden ajankohtaisten asioiden hahmottamista, ongelmanratkaisun apua, sekä myös työssä viihtymiseen liittyviä tekijöitä. Työn laadun sekä työssä viihtymisen ja jaksamisen kannalta työparimalli onkin siis erinomaisen toimiva ratkaisu toteuttaa nuorille tarjottavia valmennus- ja tukipalveluita.

Jos monialaisesta työparityöskentelystä ei ole entuudestaan kokemusta, voi työskentely näyttäytyä aikaa vievänä ja hankalana järjestää. HIMA-hankkeen aikana saadut palautteet nuorilta sekä työparien kokemukset työstä puhuvat kuitenkin toista kieltä, sillä hankkeessa työpari nähdään monitasoisesti voimavarana ja hyötynä nuorten valmennuksen onnistumisen kannalta.

Työparityöskentely mahdollistaa kotikäynnit yhdessä ja tuo erilaisia näkökulmia nuorten valmentamiseen

HIMA-hankkeessa työparityö on mahdollistanut tapaamiset nuorten kotona sekä auttanut aiheiden rajaamisessa. Valmentajat kuvailevat saaneensa työparistaan tukea työhön käytännössä: nuoret saavat kahdelta valmentajalta uusia näkökulmia asioiden ratkomiseen ja toisaalta myös työntekijöiden oma osaaminen täydentyy ja laajenee, kun työtä tehdään yhdessä. Lisäksi valmentajilla on enemmän resursseja konkreettisesti tehdä yhdessä nuorten kanssa asioita esimerkiksi kodin siisteyden tai arjen sujuvuuden edistämiseksi.

Moniammatillisuus tarjoaa usein lisäresursseja ja laajentaa nuorille tarjottavaa apua.   Tämä on ollut havaittavissa myös HIMA-hankkeessa työparin koostuessa Vamos-valmentajasta ja asumisohjaajasta. Työparit ovat voineet yhdessä tukea nuorta muun muassa talouteen, asumiseen sekä ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa sekä omien vahvuuksien tunnistamisessa. Nuoret ovat saaneet kokonaisvaltaista tukea, jolloin toimivampi arki kotona voi tukea hyvinvointia ja jaksamista myös kodin ulkopuolella.

Työparien näkemysten mukaan tapaaminen kotiympäristössä voi joillekin nuorille tarjota rennomman ja vapautuneemman ilmapiirin keskustella elämästään ja arjestaan sekä niihin liittyvistä tavoitteista. Kotona tavatessa nuori voi näyttää kotiaan ja arkeaan haluamallaan tavalla. Haasteiden läpikäymisen lisäksi nuori voi siis esitellä myös itselleen tärkeitä ja toimivia asioita. Kotikäynneillä valmentajat saavat paremman kokonaiskuvan nuoren arjesta kuin mitä toimistoympäristössä pystyttäisiin saamaan. Kotona toteutettava valmennus mahdollistaa tuen myös niille nuorille, joilla on vaikeuksia poistua kotoa. Kotona työstetään arjelle sellaista pohjaa, josta on helpompi myös suunnata kohti kodin ulkopuolisia yhteisöjä, työtä ja opiskelua.

Työparityö mahdollistaa myös työn jakamisen, jolloin toinen valmentajista voi esimerkiksi johtaa keskustelua ja toisella on aikaa tehdä havaintoja sekä prosessoida keskustelun tuomia näkökulmia pidempään ja siten tarjota uusia näkökulmia tai tietoa työskentelyn tueksi. Valmentajien kokemusten perusteella keskusteluilmapiiri rentoutuu, kun keskustelemassa onkin useampi ammattilainen nuoren kanssa. Valmennukseen osallistuneet nuoret ovat palautekyselyn perusteella kokeneet työparin kanssa työskentelyn toimivana. Lisäksi nuoret ovat kuvailleet, että tavatessaan asumisohjaajasta ja Vamos-valmentajasta koostuvaa työparia, he ovat saaneet kerralla useampia näkökulmia asioiden käsittelyyn.

Millaiset asiat ovat tehneet HIMA-hankkeessa työparityöstä onnistunutta?

Selkeä työnjako, joka hyödyntää kummankin ammattilaisen osaamista tehostaa valmennuksen etenemistä. Työparit nostavat esiin myös sen, että työn suunnitteluun kannattaa käyttää riittävästi aikaa ja esimerkiksi nuorten tapaamisten sisällöt kannattaa suunnitella huolellisesti etukäteen. Väljyyttä kannattaa jättää myös muuttuville tilanteille tai nuorta askarruttaville akuuteille asioille. Työparien erilainen osaaminen ja työn jakaminen helpottavat asioihin tarttumista sekä akuuttienkin asioiden selvittämistä ja edistämistä.

Hankkeen työparit tulevat eri organisaatioista, eikä yhteisiä tiloja ja varausjärjestelmiä ole. Organisaatioissa voi olla myös erilaisia aikatauluja ja rakenteita, joihin työparityötä täytyy sovittaa. Näiden yksityiskohtien tunteminen puolin ja toisin helpottaa sekä tapaamisaikojen varaamista että yhteisen työskentelyajan löytämistä. Aikatauluttamisen kannalta olisi hyvä suosia jotakin yhteistä viestintätapaa, kuten esimerkiksi yhteistä Whatsapp-ryhmää, jossa valmentajat ja nuori voivat molemmat viestiä. Joskus saattaa olla kannattavaa sopia yhdessä useampi tapaamisen ajankohta ennakkoon.

Työparityön tekeminen sujuu sitä paremmin mitä paremmin työntekijät tuntevat toisensa ja ymmärtävät millaista osaamista kummallakin on.  HIMA-hankkeessa työparityö on ollut tiivistä, jolloin työparin työskentelytapojen ja rutiinien syväkin tunteminen on ollut mahdollista. Hankkeessa tiedostetaan, että mahdollisuuksia näin tiiviiseen työparityöhön ei aina ole. HIMA-valmentajat korostavat, että syvällinen toisen tunteminen ei ole välttämätöntä onnistuneelle työskentelylle, mutta tärkeää on jakaa avoimesti omaa osaamistaan ja olla samalla avoin toisen ammattilaisen erilaisella osaamiselle ja tekemisen tavoille. Mitä enemmän tutustuu muiden ammattilaisten työskentelyyn, sitä rohkeammin voi lähteä kokeilemaan uusia ja erilaisiakin tapoja työskennellä.

Lue lisää työparityöstä 

Aira, A. 2012. Toimiva yhteistyö. Työelämän vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Väitöskirja. Jyväskylä studies of humanities 179. PDF-dokumentti. Saatavissa:http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4708-8

Papunen, T. (2021) Yhteisin askelin – Jalkautuvan nuorisotyön käsikirja. Espoon, Helsingin ja Vantaan nuorisopalvelut. (Toim.) PDF-dokumentti.  Saatavissa: https://www.hel.fi/static/liitteet2019/KuVa/julkaisut/Jalkautuvan_nuorisotyon_kasikirja.pdf

Kirjoittajat

Milla Elgström, viestintäassistentti, NAL

HIMA-hankkeen tiimi: Nina Karas, Melina Keränen, Valtteri Rahkonen, Sanna Väisänen, Maria Laakko ja Hannele Sorri