Sateenkaarevasta asunnottomuudesta ja sen syistä tiedetään Suomessa melko vähän, sillä se jää tilastoissa ja tutkimuksessa usein piiloon. Tutkimustieto aiheesta nojaa pitkälti kansainväliseen tutkimukseen. Aihetta ovat Suomessa nostaneet esiin erityisesti Sateenkaari-ikkuna ry, Seta, Vailla vakinaista asuntoa ry sekä Diakonissalaitos.
Euroopan Unionin perusoikeusvirasto FRA:n vuonna 2024 tekemän sateenkaarivähemmistöjen kokemuksia tarkastelevan tutkimuksen mukaan asunnottomuudesta tai sen uhasta kärsii kumminkin elämänsä aikana joka viides sateenkaari-ihminen ja trans-ihmisistä joka kolmas. Sama tutkimus toteutettiin jo aiemmin vuonna 2020. FRA:n aiemmassa tutkimuksessa kävi ilmi, että trans-ihmisistä yksi kolmesta ja intersukupuolisista jopa 40 prosenttia on kokenut asunnottomuutta tai sen uhkaa – ongelma on siis merkittävä ja koskettaa erityisesti sukupuolivähemmistöjä.
Verna Nykäsen tänä vuonna opinnäytetyönään koostaman sosiaalialan ammattilaisille suunnatun oppaan mukaan sateenkaarevan asunnottomuuden taustatekijät liittyvät usein lähisuhteisiin, toimeentuloon ja työllistymiseen, sateenkaarevaan identiteettiin, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun. Opas nostaa esiin myös, että sateenkaarevuuteen liittyvät erityistekijät, kuten vähemmistöstressin ja syrjintä myös altistavat muille asunnottomuuden riskitekijöille, kuten mielenterveys- tai päihdeongelmille.
Piiloasunnottomuus on Nykäsen oppaan mukaan yksi tyypillisimmistä sateenkaariasunnottomuuden muodoista. Sateenkaarinuoret eivät aina Nykäsen mukaan tiedosta asunnottomuuttaan ja voivat myös kokea, etteivät perinteiset asunnottomuuspalvelut ole heitä varten. Monet myös välttelevät asunnottomien palveluita syrjinnän ja väkivallan uhan vuoksi.
Vuoden 2020 Nuorisobarometristä kävi ilmi, että nuoret sateenkaari-ihmiset usein myös salaavat sateenkaarevan identiteettinsä syrjinnän pelossa palveluita käyttäessään. Asunnottomuus myös tilastoidaan kahden juridisen sukupuolten mukaisesti, mikä jättää sukupuoleltaan moninaiset näkymättömäksi tilastoinnissa.
Syrjintä tai näkymättömäksi tekeminen nuorten käyttämissä sosiaalipalveluissa voi näyttäytyä asiantuntijoiden tiedon puutteena, cis- tai hetero-olettamina, nuoren asettamisena asiantuntijan tai opettajan rooliin tai esimerkiksi epäasiallisten kysymysten tekemisenä. Nuoret voivat myös kokea, että työntekijä tarttuu sateenkaarevaan identiteettiin ja pyrkii sillä selittämään kaikki nuoren elämän haasteet. Nuoret voivat myös joutua piilottelemaan haasteitaan “poikkeusnuoreksi” leimautumisen pelossa.
Nuorisobarometrissä (2020) huomautetaan, että Sateenkaarinuorten asunnottomuuden ja asumisen laadun parantamisen yksi tärkeä elementti on se, että asunnottomuuden ja asumisen palveluissa ilmaistaisiin avoimesti, miten moninaisuus ja yhdenvertainen kohtaaminen huomioidaan palveluissa käytännön tasolla. Moninaisuuden tunnistaminen ja huomioiminen on barometrin mukaan tärkeää myös silloin, kun nuori ei itse osaa asiaa nostaa esille, sillä negatiiviset kokemukset saattavat kantautua nuorten puheissa eteenpäin ja hidastaa avun piiriin hakeutumista.
Yhdenvertaisuuden ja tasavertaisuuden toteutuminen edellyttää myös sen ymmärtämistä, miten yhteiskunnan normeista poikkeava identiteetti vaikuttaa sateenkaarevan nuoren elämään. Syksy Waldénin (2024) Sateenkaari-ikkuna ry:lle tekemän raportin mukaan asumisen aikana aikuiset sateenkaari-ihmiset kertoivat kohdanneensa asuessaan turvattomuutta, häiritsevää tai uhkaavasta käytöstä, rauhattomia pihapiirejä, satunnaista häirintää ja huutoa ikkunan takana.
Vailla vakinaista asuntoa ry ja Sateenkaari-ikkuna ry esittivät vuonna 2023 viisi toimenpidettä sateenkaariasunnottomuuden ehkäisemiseksi: tietoisuuden lisääminen, palveluntarjoajien koulutus erityistarpeista, turvallisten tilojen lisääminen, lainsäädännön kehittäminen sekä kohtuuhintaisten ja sateenkaari-ihmisille suunnattujen asumisratkaisujen edistäminen.
Lue lisää sateenkaariasunnottomuudesta NALin Instagramista @nuortenasuminen!
Milla Elgström
Viestintä-assistentti
Lähteet
Waldén, S. (2024) Sateenkaari-ihmisten asunnottomuus ja asumisen haasteet Suomessa. Sateenkaari-ikkuna ry:n raportti.
Berg, P; Myllyniemi, S. (toim.) (2020) Palvelu pelaa! Nuorisobarometri. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto. Valtion nuorisoneuvosto.
Taavetti, R. (2015) ”Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä…” Kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisuja 81. Helsinki: Nuorisotutkimusseura & Seta.
Salmi, I.; Suurpää, L. (2023). Nuoret vaativat sateenkaarinuorten inhimillistä kohtaamista. Suomen Punainen risti.
Nykänen, V. (2025) Sateenkaareva asunnottomuus: opas sosiaalialan ammattilaisille. Diakonia ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
European Union Agency For Fundamental Rights FRA (2024). LGBTIQ equality at a crossroads: Progress and challenges. EU LGBTIQ Survey III.
Morottaja, E. (2023) Vailla vakinaista asuntoa ry:n ja Sateenkaari-ikkuna ry:n kannanotto: Sateenkaari-ihmisten asunnottomuuteen on puututtava. Vailla vakinaista asuntoa ry.