Tätä olemme pelänneet. Kun asumistukea leikattiin, sanoimme, että nuorten asunnottomuus tulee kasvamaan. Kun nuorille suunnattujen asuntojen rakentamistuista leikattiin, sanoimme, että nuorten asunnottomuus tulee kasvamaan. Nyt uudet tilastot kertovat, että juuri näin kävi. Asunnottomuus kasvoi.
ARA:n julkaisemat asunnottomuustilastot kuvaavat kuntien tilannetta vuonna 2024. Nuoria asunnottomia on nyt 555. Heitä on 25 enemmän kuin edellisenä vuonna.
15 % asunnottomista on alle 25-vuotiaita. Tämä on aivan liian suuri osuus. 15–25-vuotiaita suomalaisia on 10 % koko Suomen asukasluvusta. Nuoret ovat siis yliedustettuina asunnottomien keskuudessa.
Nuoruus on herkkää vaihetta, jossa oman identiteetin ja oman elämänpolun etsiminen on vaiheessa. Jos ei ole kotia, josta käsin omannäköistä elämää pääsee rakentamaan, on vaikeaa ja ainakin hitaampaa päästä kiinni seuraaviin askeliin. Kun oman asunnon saa, on helpompi hakea töitä tai opiskelupaikkaa. On paikka, jossa levätä ja keskittyä.
Onneksemme monilla nuorilla on turvaverkkoja, joiden avulla he pääsevät kiinni omaan asumiseen ja elämän rakentamiseen. Kaikilla nuorille niitä ei kuitenkaan ole.
Kun palveluista leikataan, ei kasvavien maksuhäiriöiden ja heikentyneen sosiaaliturvan uuvuttama nuori löydä enää palveluiden pariin. Tämä on itseään ruokkiva kierre.
ARA:n julkaisussa asunnottomuuden kasvun syiksi kunnat ilmoittivat
- pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puute
- heikennykset sosiaaliturvassa ja toimeentulotukikäytännöissä
- korkeat asumis- ja elinkustannukset
- maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen.
Nyt tarvitaan toimenpiteitä, jotta nuorten asunnottomuus kääntyy taas laskusuuntaan. Kunta- ja aluevaaleissa nuorten asumisen puolesta puhujia tarvitaan. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on panostettava monialaiseen yhteistyöhön nuorten auttamiseksi. Kuntien asumisneuvonta on linkitettävä tähän työhön ja sinne tarvitaan ymmärrystä ja osaamista nuorten elämästä.
Sosiaaliturvan heikennyksiin ja toimeentulotukikäytäntöjen muutoksiin tarvitaan valtakunnan tason toimia. Siltä osin katseet on käännettävä tuleviin eduskuntavaaleihin ja puolueet kirjaamaan ohjelmiinsa toimet nuorten asunnottomuuden poistamiseksi. Kelan tulkintoihin voidaan vaikuttaa myös ministeriötason ohjaustoimin. Kaikessa ei tarvitse odottaa hallituksen vaihtumista.
Suomi on ollut asunnottomuuden ehkäisyn kärkimaita, meillä tehdään hyvin laajasti ja tehokkaasti hyvää työtä, jota pitää puolustaa ja jota ei saa rapauttaa. Asunnottomuuden ehkäisyn tulee olla läsnä rakenteellisesti, ei vain juhlapuheissa ja yksittäisissä toimenpideohjelmissa.