Nuorten asuminen NYT! -päivä järjestettiin toukokuussa 2025 Helsingissä. Tapahtuma on NALin vuosittain järjestämä nuorten asumisen ajankohtaisia asioita käsittelevä teemapäivä. Tänä vuonna päivässä keskityttiin erityisesti sosiaaliturvaleikkauksiin ja niiden nuorivaikutuksiin sekä käytiin monipuolista keskustelua siitä, miten arjen hyvinvointia voidaan lisätä kotoa käsin.
Tutkija Hanne Lamberg Tampereen yliopistosta kertoi meille sosiaaliturvan muutoksista ja niiden vaikutuksista nuorten toimeentuloon ja asumiseen. Erityisesti nuoriin vaikuttavia leikkauksia ovat leikkaukset sairauspäivärahaan, työttömyysturvaan, opintotukeen, aikuiskoulutustukeen, vuorotteluvapaisiin, toimeentulotukeen sekä kuntoutusetuuksiin. Näitä etuuksia saavat nuoret, jotka ovat usein jo valmiiksi heikommassa asemassa.
Sosiaaliturvan leikkauksilla on merkittävät vaikutukset, sillä kaksi kolmasosaa 16–29-vuotiaista saa Kelan etuuksia. Sosiaaliturvan leikkaukset näkyvät Lambergin mukaan viimesijaisen tuen eli toimeentulotuen tarpeen kasvuna, velkaantumisena, nuorten pienituloisuuden kasvamisena ja lapsiperheköyhyytenä. Toimeentulotuen saajissa 18–24-vuotiaat nuoret aikuiset ovat jo nyt yliedustettuina.
Taloudellisen kurjistamisen lisäksi leikkaukset lisäävät myös henkistä pahoinvointia. Pelastakaa Lapset -järjestön viimevuotisesta Lapsen ääni -kyselystä selviää, että jopa 84 prosenttia lapsista ja nuorista on huolissaan perheensä taloudellisesta tilanteesta ja 71 prosenttia tulevaisuudesta.
Sosiaaliturvan leikkaukset voivat Lambergin mukaan vaikuttaa nuorten itsenäistymisen viivästymiseen, asumismuotojen muutokseen ja johtaa yleisen hyvinvoinnin heikkenemiseen, jos tulojen laskiessa rahat eivät riitä vuokraan, ruokaan, lääkkeisiin ja harrastuksiin samanaikaisesti. Pahimmillaan kiristynyt rahallinen tilanne johtaa vuokravelkoihin ja asunnottomuusriskin nousuun.
Lamberg nosti esityksessään esille sitaatin Lapsen ääni 2024 -kyselystä: ’’Me nuoret olemme niitä jotka jäävät tänne pitämään maailmaa yllä. Jos apua ei saada nuorille tarpeeksi ajoissa eivät nuoretkaan jää tänne pitämään maailmasta hyvää huolta’’. Sitaatti kuvastaa hyvin sitä, minkälaiseen asemaan nuoret jäävät leikkauksien keskellä: heiltä odotetaan tulevaisuuden rakentamista, mutta edellytykset nuorten turvalliselle arjelle ja kodille ovat heikkenemässä, jos emme nyt puutu tilanteeseen ja estä hyvinvoinnin polarisoitumista.
Lambergin puheenvuoron jälkeen kuulimme kommenttipuheenvuorot NALin paikallisyhdistys Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry:n kouluttajalta Heidi Juvoselta ja Ulosottolaitoksen Miia Melingiltä.
Juvonen kertoi miten sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät hänen työssään nuorten kanssa. Hän kertoi, että nuorten elämässä näkyy erityisesti kasvanut kilpailu työpaikoista, sosiaalisen median asettamat paineet ja erilaiset maksuvaikeudet. Heikentynyt taloudellinen tilanne näkyy hyvin käytännön tasolla monien nuorten arjessa, mutta monet nuoret silti elävät ”kyllä mä pärjään” -asenteella.
Meling esitteli puheenvuorossaan Ulosottolaitoksen ennakoivan talousneuvonnan toimintaperiaatteen. Melingin mukaan vireille tulleiden ja toimitettujen häätöjen määrä on selkeästi ollut kasvussa jo useamman viime vuoden. Nuorten kannalta on tärkeää, että heille on saatavilla matalan kynnyksen neuvontaa oman talouden ja raha-asioiden hallintaan. Yksi ennakoivan talousneuvonnan muoto on maksuttomat Talousneuvolat, joissa tarjotaan matalankynnyksen moniammatillista neuvontaa kansalaisille ilman ajanvarausta anonyymisti.
Halusimme päivässä keskustella tavoista, joilla omaan arkeen voisi luoda toivoa ja hyvinvointia epävarmoina ja haastavina aikoina. Ensin alustuspuheenvuorot pitivät Milla Ruuska SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piiristä sekä HIMA-hankkeen Hannele Sorri. Alustuspuheenvuorojen jälkeen käytiin paneelikeskustelu, johon Millan ja Hannelen lisäksi osallistuivat nuoret Milla ja Cameron.
Ruuska kertoi puheenvuorossaan SPR:n Yksi Näistä -ohjelmasta, jonka tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä kohtaavalla toiminnalla ja vertaistuella, lisätä aikuisten sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen osaamista sekä lisätä yksinäisyystyön saavutettavuutta. Projektissa järjestetään nuorille aikuisille matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, ilmaisia kesätapahtumia ja järjestetään auttajaklubeja, joissa osallistujat pääsevät harjoittelemaan ensiaputaitoja. Ruuska nosti puheenvuorossaan esille myös Yksinäisyysbarometrin (2025) tuloksia nuorten yksinäisyydestä: nuorten kasvaneen yksinäisyyden, jota kokee jopa kaksi kolmasosaa 16–24-vuotiaista. Joka viides nuori myös kertoo kokeneensa yksinäisyyttä vähintään viisi vuotta. Yksinäisyys Ruuskan mukaan vähentää tyytyväisyyttä elämään ja heikentää kriisinkestävyyttä yhteiskunnassa.
Sorri korosti puheenvuorossaan, miten tärkeää on pyrkiä vahvistamaan nuorten kokemusta omasta pystyvyydestä sekä taidoista tunnistaa itselle tärkeitä asioita. Omalla toimijuuden ja osallisuuden kokemuksella voi olla suuri vaikutus arjen hyvinvoinnille. Arkeen liittyy usein monenlaisia yhteiskunnallisia odotuksia ja paineita, mutta omaa hyvinvointia kotona voi vahvistaa hyvinkin pienin arkisin teoin, jos ei vain vaadi liikoja itseltään.
Paneelikeskusteluissa esiin nousivat myös nuorten omat kokemukset. Nuoret korostivat esimerkiksi turvallisuuden kokemusta asumisessa, ja miten esimerkiksi omien naapurien tunteminen on lisännyt turvallisuuden kokemusta ja tuonut lisää iloa asumiseen. Nuoret myös toivoivat lisää yhteisöllisyyden ja tutustumisen muotoja osaksi asumista, jotta myös erityisesti ensimmäistä kertaa itsekseen asuvat nuoret kokisivat olonsa turvallisemmaksi.
Iltapäivän työpajoissa lähiosallistujat pääsivät tarkastelemaan päivän teemoja käytännön tasolla yhdessä toimien. Katri Pellikka (Marttaliitto), Reetta Mannonen (NAL), sekä HIMA-hankkeen tiimi järjestivät tilaisuuteen mielenkiintoiset rinnakkaistyöpajat. Työpajoissa päästiin tutustumaan Pellikan johdolla Ekososiaaliseen talousneuvontaan, Mannosen johdolla voimavarojen vahvistamiseen kotihyvinvoinnin avulla sekä HIMA-hankkeen HOT-menetelmän avulla asumisen ja läheissuhteiden käsittelyyn.
Kiitos kaikille päivään osallistuneille ja tietysti kaikille puhujille!
Lähteet
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. (2025). Asunnottomat 2024. Selvitys 2/2025.
Mikkola, H., Sihvonen, E., Korpela, T., Simanainen, M., Pyy-Martikainen, M., Teittinen, A., Ylönen, V. (2024). Nuoret ja sosiaaliturvan toimivuus. Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Valtionneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta.
Ollonqvist, J. Hiilamo, H., Moisio, P., Mukkila, S., Peltoniemi, J., Tervola, J., Virrankari, L., (2023). Säästötoimet osuvat pienituloisiin: Hallitus tavoittelee talouden tasapainottamisen lisäksi sosiaalipolitiikan suunnanmuutosta. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Tutkimuksesta tiiviisti, 62/2023.
Pelastakaa lapset. (2024). Lapsen ääni. Lasten kokemuksia hyvinvoinnista, arjesta ja pienituloisuudesta.
Soivio, R., Hyry, J. (2025). Yksinäisyysbarometri. Suomen Punainen risti.