Keskustelin blogin kirjoittamista varten Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Ari Kurpan kanssa esteettömyydestä ja toimijoista, joilla on kokemusta älykotiratkaisujen suunnittelusta.   

Asuminen on ihmisoikeus ja asukkaita koteihin on monenlaisia – joskus nuorenkin koti kaipaa ratkaisuja, joilla tuetaan asumisen sujuvuutta. Esteettömyys voi tulla yllättävästi tutuksi myös itsensä terveeksi mieltävälle nuorelle aikuiselle, kun jäisellä pihatiellä liukastuttuaan murtaa raajansa tai sairastuu pitkäaikaisesti toimintakykyä heikentävään sairauteen. Pelkästään jo näön heikentyminen tai lukihäiriö voi vaatia apuvälineeksi silmälaseja, parempaa tekstikontrastia tai suurempaa tekstin kokoa, jotta lukeminen on miellyttävää – näitäkään monille arkisia asioita ei välttämättä tule ajatelleeksi esteettömyystarpeina ja apuvälineinä.   

Lasten saaminen voi myös tuoda esteettömyyden lähemmäs itseä; lastenvaunujen työntäminen rappusia ylös tai raskaiden ovien työntäminen pienikokoisen lapsen toimesta voi saada huomaamaan, miten monenlaisia haasteita asuinympäristö asettaa arjessa erilaisille ihmisille. Siksi myös esteettömyyden ja saavutettavuuden tiedostaminen ja huomioiminen edistää arkea, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua omien kykyjensä mukaan.   

Joskus käsitteet esteettömyydestä ja saavutettavuudesta menevät sekaisin: esteettömyys tarkoittaa asumisen fyysistä ympäristöä, kuten kodin ja asuinrakennuksen ominaisuuksia, kun taas saavutettavuus asumisessa voisi kattaa vaikkapa verkkosivut, asumiseen ja asukkaisiin kohdistuvat asenteet, tiedonsaannin tai mahdollisuudet käyttää palveluita erityisjärjestelyin esimerkiksi vammaisuuden vuoksi. Saavutettavuus ja esteettömyys toteutuvat asumisessa silloin, kun suunnittelua ohjaa ajatus universaalista sopivuudesta eli suunnitellaan koteja, palveluita ja materiaaleja lähtökohtaisesti sellaisiksi, että ne huomioivat erilaiset käyttäjät.   

Ympäristönhallintalaitteiden kehityskaari ulottuu 1960-luvulta nykypäivään 

Älyominaisuudet voivat tuoda koteihin lisää mahdollisuuksia asukkaan näkökulmasta: niiden avulla voidaan helpottaa kodin ylläpitoa ja kasvattaa asukkaan mahdollisuuksia toimia itsenäisesti omassa kodissa. Nuoruus saattaa tarjota mahdollisuuksia ratkaisuihin, sillä nuoruuteen liitetään usein ajatus siitä, että nuoremmat sukupolvet ovat kasvaneet netin ja älylaitteiden vaikutuspiirissä.  Toisaalta myös nuorten aikuisten tarpeet ja teknologian käyttötavat saattavat poiketa muista ikäluokista – osaako älyteknologia vielä vastata erityisesti nuorten kotien tarpeisiin riittävästi?  

Ympäristönhallintalaitteet itsessään eivät ole uusi keksintö; niitä ollut olemassa jo 1960-luvulta alkaen. Älyteknologiaa eli verkkoon yhdistämistä ja muihin laitteisiin yhdistämistä hyödyntävät kevyemmät pienet kuluttajalaitteet ja älypuhelinsovellukset taas ovat uudempia keksintöjä.   

Esteettömyyttä tukevaa älykotiteknologiaa voivat yksinkertaisimmillaan olla ääniohjattavat virtuaaliavustajakaiuttimet, jotka on kytketty kodinkoneisiin, älylaitteen sijaintiseurannan perusteella käynnistyvät valot, kännykkään ilmoituksen lähettävä ovikello, säätä seuraava ilmastointilaite, tai palohälytin, joka välittää automaattisesti tiedon tulipalosta hälytyskeskukseen. Kurpan mukaan nykyajan etuna on, että monet ympäristönhallintalaitteista toimivat nykyään kännykällä eikä välttämättä erillisiä ohjaimia enää tarvita, mikä myös helpottaa laitteiden ja ominaisuuksien käyttöä arjessa.  

 Älyominaisuudet saattavat tuoda käyttäjälleen erityistä hyötyä, jos kodin asukas löytää valikoimasta itselleen sopivia tuotteita: liikuntavammainen voi hyötyä esimerkiksi robotti-imurista, joka puhdistaa kodin lattiat omatoimisesti tai äänellä ohjattavista valoista, jotka syttyvät ääneen lausutusta käskystä, vaikka kädet olisivat pyörätuolilla liikkuessa varattuina, jos mukana kuljettaa esineitä.   

Koti voidaan myös suunnitella laajempien erityistarpeiden mukaisesti, jolloin älykoti voi tarjota monimutkaisempia ja toistensa kanssa keskustelevia ominaisuuksia, kuten ikkunoiden kaihtimien sulkeutumista säätilojen mukaisesti tai kaatumisen tunnistava lattiapinta.  

 Esteettömyysmielessä rakennettuja älykotitaloja on jo olemassa niin omakotitalosektorilla kuin kerrostaloina; omakotitaloista esimerkiksi Villa Mikael on hyvin pitkälle vietyä esteettömyys- ja älykotisuunnittelua, jossa koti on rakennettu käyttäjälleen sopivaksi pienintä yksityiskohtaa myöten. Villa Mikael tarjoaa myös monipuolista näkökulmaa siihen, minkälaisia ominaisuuksia koti voi yksilöllisesti suunniteltuna tarjota. Kerrostaloissa älykotiominaisuuksia ovat esimerkiksi erityisryhmien asumisessa käytettävät turvajärjestelmät, sekä myös muissa kohteissa käytettävät sähkölukot, palovaroitinjärjestelmät ja rappukäytävän valaistuksen säätimet.   

Esteettömyysratkaisujen hintalappu voi asettaa esteitä saatavuudelle 

Miksi sitten näitä ominaisuuksia ei käytetä laajemmin? Saatavuus on parantunut viime vuosina, mutta laitteiden käyttäminen vaatii silti perehtymistä siihen, mitkä laitteet voidaan liittää yhteen: jotkin älykotilaitteet käyttävät samanlaista teknologiaa ja laitteet voidaan liittää samaan ohjauslaitteeseen tuotemerkistä ja valmistajasta huolimatta. Yhdistäminen tapahtuu usein netin avulla, mikä asettaa myös riskejä tietoturvallisuudelle, jos laitteita ei suojata tai niiden antamia tietoja, kuten videokuvaa, jaetaan tarpeettomasti ulkopuolisille tahoille. Tällöin turvallisuudesta ja esteettömyydestä kodissa voi tulla myös tungettelevaa valvontaa ja taakka, jonka käyttäminen ei palvele asujan tarpeita.   

Älykotiominaisuuksien yleistymistä haastaa myös hinta, sillä asujilla on kodilleen erilaisia tarpeita ja ratkaisujen koostaminen vaatii käyttäjältä useamman eri tuotteen ostamista. Laitteet myös vaativat päivittämistä ja uusimista, mikä voi aiheuttaa käyttökatkoksia laitteiden käyttämiseen sujuvana arjen osana. Hinta on haaste etenkin nuorille käyttäjille, joiden tulotaso on vanhempia ikäluokkia heikompi, mikä myös vaikeuttaa nuorten käyttäjien mahdollisuuksia saada kotiinsa esteettömyyttä tukevia laitteita.   

Kurppa huomauttaa, että esteettömyyttä tukevan suunnittelun haasteena on myös usein se, ettei ratkaisuja voida välttämättä vakioida vaan ne usein suunnitellaan käyttäjälleen sopiviksi. Tämä myös nostaa hintaa, joka voi joskus olla myös kynnyskysymys laitteiden saamiselle riippuen kuka maksaa esteettömyysratkaisut käyttäjän kotiin.   

Joskus myös laitteiden käyttöönotto on liian haastavaa esimerkiksi vammaiselle käyttäjälle ja esteettömyyden toteutuminen edellyttää hyvää näkökykyä tai sorminäppäryyttä – eli usein käytännössä ulkopuolisen henkilön asentamaan laitteet paikalleen, mikä voi joillekin käyttäjistä olla kynnyskysymys ottaa käyttöön laitteita omassa kodissaan. Jotkin laitteista myös toimivat vain englanniksi, mikä edellyttää käyttäjältään riittävän hyvää kielitaitoa ja joskus myös kykyä lausua käskysanat riittävän selkeästi, jotta laite kykenee tunnistamaan puheen sisällön. Se voi osoittautua esteeksi, jos käyttäjällä on haasteita kielen osaamisen tai puheen tuoton kanssa.   

Klikkaa tästä ja katso video, joka esittelee ympäristöhallintalaitteen käyttöä kodissa. 

Kirjoittaja 

Milla Elgström 

Viestintä-assistentti, NAL 

Lue aiheesta lisää   

Aquino, S. (7.3.2024) How smart technology made my home more accessible. Verkkolehti. The Verge. https://www.theverge.com/24080201/smart-home-accessibility-apple-nest-alexa   

Cedia. Make your house more accessible with smart home solutions. Verkkosivu. https://cedia.org/en-us/homeowners/smart-home-systems/smart-home-accessibility/?langchanged=y   

Harmo, P. (2019) Älykkyyttä asumiseen etsimässä. Aurepax Innovations Ltd Oy. Pdf-dokumentti. Esken verkostoseminaari 13.3.2019. https://drive.google.com/file/d/1rkRebUl9F-nftBR-N8i_l2VMLLOl4Nst/view   

Heikkilä, M-L. (2019). Tietoa ja kokemuksia älykkäistä ratkaisuista. Helsingin kaupunki. Pdf-dokumentti. Esken verkostoseminaari 13.3.2019. https://drive.google.com/file/d/112bEo54s_1v4RUfOt5152mWsKqVqPW8x/view?usp=sharing   

Invalidiliitto. Saavutettavuus. Verkkosivu. https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/tietoa-esteettomyydesta-ja-saavutettavuudesta/saavutettavuus   

Lääperi, T., Haataja, S., & Alaranta, H. (1994). Vaikeavammaisten ympäristönhallintaa helpottavat apuvälineet. Duodecim, 110(15), 1481–1488. https://www.duodecimlehti.fi/duo40326   

Nieminen, S. (8.12.2023) Kotiautomaatio esteettömän arjen helpottajana – Mikaelin tarina. Verkkolehti. Rakentaja. https://rakentaja.fi/artikkelit/esteeton-asuminen-on-jokaisen-oikeus/   

Rauhala, T. (25.10.2019). Älykoti tarjoaa turvaa, vapautta ja itsenäisyyttä. Neurologinen aikakausilehti Avain. https://www.avainlehti.fi/alykoti-tarjoaa-turvaa-vapautta-ja-itsenaisyytta/