Nuorten asumisen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyn vastuun hajautuminen usean ministeriön alaiseksi vaikeuttaa nuorten asunnottomuuden ehkäisyä ja vähentämistä. Nuorten asumisen järjestö NAL pelkää nuorten hyvinvoinnin laskun kiihtymistä nuorierityisen asumistyön lakkauttamisen seurauksena: ‘’Kotihyvinvoinnin tulisi olla nuorisopolitiikan keskeinen tavoite’’.

Asunnottomien ja häätöjen määrä Suomessa on kasvanut, eikä sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuvien leikkausten voida olettaa päättyvän lähiaikoina. Aran tuoreimpien tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuonna 555 alle 25-vuotiasta asunnottomuutta kokevaa nuorta, mutta asunnottomien nuorten todellinen määrä on todennäköisesti vielä tätäkin korkeampi.

Nuorten asumisen ja arjen hyvinvoinnin tukeminen olisi nyt kriittisen tärkeää – STEA kuitenkin esittää avustusehdotuksessaan, että nuorten asumista tukevan ja asunnottomuutta ennaltaehkäisevän NAL-kentän, eli Nuorisoasuntoliitoliitto NAL ryn ja paikallisyhdistyksiemme, rahoitus lopetettaisiin kokonaan vuoden 2026 jälkeen. NAL-kenttä tarjoaa nuorille mm. monipuolista asumisen tietoa ja tukea sekä puuttumista asumisen ongelmiin, kuten vuokravelkaan, eli tehokkaita tapoja ennaltaehkäistä nuorten arjen ja asumisen haasteiden vakavoitumista.

Asunnottomuustyöhön ja asumisen tukemiseen kuuluvat osa-alueet ovat jakautuneet eri hallinnonaloille: asunnottomuustyö kuuluu ympäristöministeriölle, mutta asumisen onnistumisen kannalta olennaiset sosiaaliturvaan ja sotepalveluihin liittyvät asiat sekä STEA-avustukset ovat sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Nuorisopoliittiset kysymykset taas kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriölle. Epäselvä vastuunjako nuorten asunnottomuuden torjumisesta on nuorten asumista tukeville ja asunnottomuutta ehkäiseville toimijoille haaste, ja ilman huolellista poikkihallinnollista yhteistyötä riskinä on, että kriittinen osa nuorten asunnottomuutta ehkäisevästä työstä katoaa.

Tämä näkyy myös STEAn avustusehdotuksessa: STEA perustelee NALin rahoituksen leikkausta sillä, että järjestötoiminta on sisällöltään osittain rinnakkaista julkisen sektorin toteuttaman asumisneuvonnan ja nuorisotyön kanssa. Todellisuudessa nuoret erityisenä kohderyhmänä tuntevalle asumista tukevalle järjestötoiminnalle on suuri tarve.

Kysyimme marraskuussa yhteistyökumppaneiltamme ja sidosryhmiltämme, mitkä vaikutukset NAL-kentän päättymisellä olisi nuorten asumisen ja arjen tukeen. Kyselyyn vastasi 99 toimijaa, joista suurin osa työskenteli kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä. Vastaajien mukaan toiminnan päättymisellä olisi todella merkittävät vaikutukset, eikä alueilla ole mahdollisuuksia korvata järjestöjen tällä hetkellä tekemää työtä nuorten asunnottomuuden ehkäisemiseksi ja asumisen tukemiseksi. Ilman järjestöjen työtä yhä useampi nuori jää ilman tarvitsemaansa apua ja asunnottomuuden riski kasvaa kasvamistaan.

Seuraukset tilanteesta maksavat nuoret – valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, jonka hyvinvoinnista ei ole enää varaa säästää. Kodilla on merkittävä vaikutus hyvinvointiin, minkä takia nuorten hyvinvointia tukevan asumisen edistämisen tulisi olla Suomessa keskeinen nuorisopoliittinen tavoite. On tärkeää, että työtä nuorten asumisen ja arjen hyvinvoinnin tukemiseksi tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, ja että järjestösektorin merkitys tunnustetaan osana tätä työtä. Muuten nuorten pahoinvointiin ja asunnottomuuteen sekä näiden lieveilmiöihin ei pystytä puuttumaan pitkäjänteisesti.

Lisätietoja 

31.12.25 asti
Katri Nokela, 050 354 0360
Toiminnanjohtaja, Nuorisoasuntoliitto NAL ry

2.1.2026 alkaen
Tuulia Hongisto, 0445784145

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)nal.fi.