Nuorten hyvinvointi puhututtaa mediassa usein. Monet uutisia ja sosiaalista mediaa lukevat ovat varmasti pohtineet, miten nuoret todella voivat ja mikä on muuttunut nuorten arjessa.
Aloitetaan perusasioista, eli mitä tarkoittaa hyvinvointi?
Nuorten kohdalla hyvinvointi voi tarkoittaa monia asioita: esimerkiksi elämisen perustarpeiden täyttymistä, mahdollisuutta elää elämää itselle tärkeiden ihmissuhteiden ympäröimänä, mahdollisuutta toteuttaa itseään ja saada tarvittavaa terveydenhoitoa. Hyvinvointi edellyttää myös mahdollisuutta tehdä itseä kiinnostavia asioita, kuten opiskella, käydä töissä, liikkua ja harrastaa.
Hyvinvointi ei siis rakennu vain fyysisistä tekijöistä, vaan hyvinvointi edellyttää myös muiden elämälle tärkeiden peruspilarien olemassaoloa, jotta asunnosta tulee koti ja elämästä nuorelle mielekästä. NAL on osallistunut hyvinvointikeskusteluun myös kotihyvinvoinnin käsitteen kautta: kodin ja asumisen hyvinvointi koostuu fyysisen ympäristön ohella myös turvallisuudesta, autonomiasta, läheissuhteista sekä kodintunnusta. Kotihyvinvoinnin käsite myös pyrkii havainnollistamaan, miten merkittävä rooli kodilla on nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumisen kannalta.
Nuorten hyvinvointi on laskenut kriisien myötä
Nuorten hyvinvointi on polarisoitunut viime vuosina. Se tarkoittaa, että osa nuorista voi erittäin hyvin ja kasvava osuus nuorista taas erittäin huonosti. Nuorten hyvinvointi on herättänyt huolta myös Unicefin uusimmassa lasten ja nuorten kansainvälisessä hyvinvointimittauksessa, jossa Suomen sijoitus laski viidenneltä sijalta 17. sijalle.
Hyvinvoinnin lasku ei ole tapahtunut yksinomaan nykyhetkessä, vaan sen taustalla on pitkä ja ylisukupolvinen pahoinvoinnin kierre, joka heijastuu nuoriin tässä päivässä. Nuorten hyvinvoinnin tukeminen liittyy siksi myös nuorten perheiden tukemiseen ja huono-osaisuuden jatkuvuuden katkaisemiseen, jotta kasautuneet ongelmat eivät jatkuisi uudelle sukupolvelle.
Tässä hetkessä nuorten hyvinvointia verottaa myös muun muassa korona-ajan eristäytymisen aikana syntyneet haasteet, yksinäisyys, jaksaminen, heikentynyt talous- ja työllisyystilanne, huolet rasismin kasvusta ja tasa-arvon heikkenemisestä, huoli ilmastonmuutoksesta, mielenterveysongelmat sekä globaalit kriisitilanteet ympäri maailmaa. Ei ole siis ihme, että nuorten hyvinvointi heittelee. Hyvinvoinnin lasku näkyy myös yleisessä ilmapiirissä ja vaikuttaa nuorten kokemukseen omasta turvallisuudesta; moni nuori pelkää nykyään oman turvallisuutensa puolesta mm. rasismin vuoksi.
Nuorilla on kuitenkin tulevaisuususkoa muita ikäryhmiä enemmän, vaikka usko tulevaisuuteen onkin romahtanut niin Nuorisobarometrin kuin Tulevaisuusbarometrin mittauksissa aiemmasta tasosta ennennäkemättömän paljon. Tulevaisuususkon väheneminen on huolestuttavaa, koska ilman uskoa tulevaisuuteen nuoret eivät näe mahdollisuuksia tai koe voivansa vaikuttaa asioihin, mikä heijastuu perhe-, työ- ja koulutusvalintoihin. Vielä vaikuttaa siis olevan toivoa ja mahdollisuuksia vaikuttaa hyvinvoinnin suuntaan, koska nuoret vielä uskovat paremman tulevaisuuden muodostumiseen.
Hyvinvoinnin edistäminen vaatii konkreettisia toimia monelta taholta
Nuorten hyvinvointia voi parantaa usein keinoin, kuten huolehtimalla nuorten terveydestä niin fyysisellä kuin mielenterveydellisellä tasolla, edistämällä mahdollisuuksia opiskella ja kehittää omia vahvuuksia, torjumalla yhteiskunnallista eriarvoisuutta, sekä kuuntelemalla nuorten kokemuksia ja edistämällä nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä.
Nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarvitaan myös nuorten omalla tavalla vietettävää vapaa-aikaa. Hyvinvointia vapaa-ajalla edistää nuorimyönteiset arvot ja suunnittelu kaupunkitiloissa, eli kauppakeskusten, puistojen ja muiden yleisten tilojen suunnittelu voi myös edistää turvallista, hyvinvoivaa ja sosiaalista nuoruutta.
Valtion ja kuntien ohella kolmannella sektorilla on myös iso merkitys nuorten hyvinvointiin tähtäävissä toimissa. NAL-kentällä mm. tarjotaan nuorille koteja ja monenlaista ohjausta ja neuvontaa itsenäisen asumisen onnistumiseksi. Hankkeilla ja pitkäjänteisellä järjestötyöllä on suuri merkitys niiden nuorten tavoittamisessa, jotka eivät hakeudu tai löydä julkisen sektorin tuen pariin.
Nuorten hyvinvoinnin kannalta on myös tärkeää tukea nuorten siirtymiä aikuisuuteen esimerkiksi tarjoamalla nuorille suunnattua asumista ja asumisen neuvontaa. Itsenäistymisen tukeminen rakentaa hyvinvointia myös pidemmällä aikavälillä, kun nuori kykenee lopulta kannattelemaan omaa elämäänsä ja tekemään siitä omannäköistä.
Nuorten hyvinvointiin vaikuttavat asiat ovat moninaisia: samanaikaisesti tulisi ymmärtää nykyhetken vaikutus ja myös suunnitella pitkäaikaisia ratkaisuja, jotka tukevat nuorten tulevaisuuden muodostumista mielekkääksi, turvalliseksi ja hyvinvoivaksi. Se ei ole helppo tehtävä, mutta sitäkin tärkeämpi, jotta meillä on tulevaisuudessa hyvinvoivia sukupolvia.
Lisää nuorten hyvinvoinnista:
https://nuorisoala.fi/miten-maaritella-nuoren-hyvinvointi-asettaa-sille-tavoitteet-ja-mittarit/
https://www.unicef.org/innocenti/reports/child-well-being-unpredictable-world#report
Pulkkinen, L., Laine, R., & Pitkänen, T. (2023). Aikuisuuden siirtymät nuoruusiässä ja niiden toteutumiseen kytkeytyvät psyykkiset voimavarat ja hyvinvointi. teoksessa A. Kivijärvi (Toimittaja), Läpi kriisien: Nuorisobarometri 2022 (Sivut 119-135). (Julkaisuja / Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura; Nro 243), (Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja; Nro 71). Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, opetus- ja kulttuuriministeriö. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2023/03/nuorisobarometri-2022-web.pdf
Ilmakunnas, I. (2021). Uusia näkökulmia huono-osaisuuden ylisukupolvisuudesta. Sosiologia, 58(2), 174–176. Saatavissa: https://journal.fi/sosiologia/article/view/124591