Nuorisoasuminen ja etsivä nuorisotyö löysivät toisensa nopeasti, kun etsivät nuorisotyöntekijät tulivat Riihimäelle 12 vuotta sitten. Yhdistävänä tekijänä oli luonnollisesti samanikäinen asiakaskunta, sillä etsivä nuorisotyö ja nuorisoasuminen ovat molemmat tarkoitettu alle 30-vuotiaille nuorille aikuisille. Uutena palveluna etsivät saivat aluksi tosissaan etsiä tuen tarpeessa olevia nuoria ja liki sadasta nuorisoasunnosta oli luontevaa aloittaa.

Ensisijaisesti ajatellaan, että asumisohjaaja tukee nuorta asumiseen liittyvissä asioissa. Oma koti on paikka, jossa nuoren mahdolliset ongelmat tulevat myös näkyviin. Rästiin jäänyt vuokra tai siivottomaan kuntoon päässyt koti on aina oire jostakin. Taustalla voi olla masennusta, päihteitä, taloudenhallinnan osaamattomuutta tai nepsy-haasteita. Voitte kuvitella, kuinka asumisohjaajat kiljuivat ilosta, kun saatavilla oli uusi ja helposti saavutettava tuki, jota tarjota nuorelle.

Menimme eteenpäin tuttujen kasvojen taktiikalla ja etsivät napattiin mukaan nuorisoasunnoilla tarjottavaan asukastoimintaan. Asukasillat olivat rento tapa viettää aikaa asukkaiden kanssa. Samalla etsivät saivat ohimennen kerrottua mitä he tekevät työkseen, ja yleensä illan aikana nuoret toivatkin esiin asioita, joita oli hyvä lähteä hoitamaan myöhemmin etsivän ja nuoren kesken. Toimintatapa todettiin hyväksi ja se jatkuu edelleen.

Nuorisoasumisessa nuori haastatellaan ennen asukkaaksi valitsemista. Haastattelulla pyritään selvittämään nuoren valmiuksia itsenäiseen asumiseen, ja haastatteluissa saattaa selvitä muitakin nuoren elämässä olevia haasteita. Aloimme miettiä, olisiko mahdollista ottaa etsivät mukaan haastattelutilanteeseen, jolloin nuori, jolla on tuen tarvetta, voisi heti sopia etsivän kanssa tapaamisen. Näimme, että toimintatavalla oli useita hyötyjä, jonka vuoksi päätimme kokeilla uutta mallia yhteistyöhön etsivien kanssa.

Asukashaastatteluja on tehty yhdessä etsivien kanssa jo vuosia, emmekä ole havainneet tässä yhteistyömallissa haittoja. Haastatteluun tulevalta nuorelta kysytään, saako etsivä olla haastattelussa mukana. Emme muista, että kukaan nuorista olisi koskaan kieltäytynyt. Uusia asiakassuhteita sen sijaan on syntynyt useita. Haastatteluissa on noussut esiin asioita, jotka liittyvät opiskeluun tai työelämään, joihin nuori on tarvinnut tukea. Nuoren on helppo sopia seuraava tapaaminen etsivän kanssa heti, ja todennäköisemmin tapaaminen myös toteutuu, kun kerran on jo kohdattu. Etsivän tukea pystytään hyödyntämään myös niissä tilanteissa, joissa nuori ei tulekaan valituksi vuokralaiseksi. Nuoren on mahdollista saada etsivän apua asunnon etsimisessä tai tarvittaviin palveluihin hakeutumisessa, jotta asumisen onnistuminen mahdollistuu.

Kun yhteistyö toimii, on sitä helppo lähteä laajentamaan uusiin suuntiin. Juuri tällä hetkellä nuoria haastatellaan nepsy-ryhmään, jota ohjaavat yhdessä asumisohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä. Yhdessä tekeminen on myös resurssikysymys. Kun molemmista organisaatiosta irrotetaan toimintaan aina yksi tekijä kerrallaan, mahdollistetaan enemmän uusia kokeiluja ja parempia palveluita nuorille. Tiivis yhteistyö on tuonut myös markkinointietua – kun palvelu tunnetaan, on siihen helppo ohjata nuoria. Eniten tiiviistä yhteistyöstä hyötyvät kuitenkin nuoret, jotka saavat tarvitsemansa palvelun matalalla kynnyksellä.

Nykyään voimme varmasti jo sanoa, että yhteistyö on syventynyt vakiintuneeksi toimintatavaksi. Yhtään ensimmäisessä palaverissa mukana ollutta etsivää nuorisotyöntekijää tai asumisohjaajaa ei ole enää töissä, mutta toimintatapa on ja pysyy.

Nina Vehkakoski
Toiminnanjohtaja
NAL Riihimäki ry