Kodittomuus on lisääntynyt suurimmassa osassa Eurooppaa viimeisten vuosien aikana. Tähän on vaikuttanut muun muassa vaikeat taloudelliset ajat sekä koronapandemia. Myös nuorten, lasten ja muiden haavoittuvaisessa asemassa olevien ihmisryhmien riski joutua kodittomaksi Euroopassa on kasvanut. Suomi on muun Euroopan asunnottomuuslukujen kohotessa poikkeus.
Suomi on yksi ainoista Euroopan maista, jossa asunnottomuus on taantumasta ja pandemiasta huolimatta kääntynyt laskuun. Muista Euroopan maista vain Norjassa ja Tanskassa on viime aikoina näkynyt merkkejä asunnottomuuden vähentymisestä. Suomen onnistumisista voidaan kiittää ohjelmallista asunnottomuustyötä ja erityisesti asunto ensin -mallin ottamista johtavaksi periaatteeksi asunnottomuustyössä.
Asunto ensin -mallissa ihmiselle tarjotaan ensin asunto, ja oman kodin saamisen jälkeen kuntoutuminen eri palveluiden avulla voi alkaa. Suomessa on jo kauan pyritty siihen, että oma asunto on kodittomuudesta pois pyrkivälle henkilölle ensimmäinen askel, ja asunnottomuustyö tähtää pysyvään vuokrasuhteeseen perustuvaan asumiseen asuntolatyyppisten ratkaisujen sijaan. Myös ennaltaehkäisevää työtä ja siihen kuuluvia asumisneuvonnan ja talous- ja velkaneuvonnan palveluja on vahvistettu. Lisäksi kohtuuhintaisten asuntojen riittävällä tarjonnalla, nuoriso- ja opiskelija-asunnoilla sekä asumistuella on suuri merkitys asunnottomuuden torjumiseksi.
Asunto ensin -mallia tai laajaa ohjelmallista asunnottomuustyötä ei ole otettu Euroopassa Suomen kaltaisesti käyttöön, vaan muualla Euroopassa asuntolatyyppiset ratkaisut ovat usein ensisijaisia keinoja puuttua asunnottomuuteen. Suomen asunnottomuustyö ja asunto ensin -periaate kiinnostavat ulkomailla ja monet ulkomaiset toimijat tulevat Suomeen oppimaan asunnottomuuden ennaltaehkäisemisestä ja poistamisesta.
Vuoden 2022 tilastojen mukaan Suomessa oli 815 asunnotonta nuorta. Asunnottomien nuorten todellinen määrä ei kuitenkaan ole piiloasunnottomuuden vuoksi tiedossa. Nuorten kohdalla asunnottomuus tarkoittaa usein kavereiden tai sukulaisten luona majailua ilman omaa kotia.
Nuorten asunnottomuus johtuu monista syistä. Monet nuoret ovat pienituloisia, minkä vuoksi erityisesti korkean vuokratason kaupungeista voi olla vaikeaa löytää sopivaa asuntoa. Nuorilla saattaa olla myös itsenäistymistä vaikeuttavia oman elämän haasteita, kuten mielenterveys- tai päihdeongelmia, tai nuorelta voi puuttua tukiverkostot sopivan asumisen ja asumisen tuen löytämiseen.
Toimivat, matalan kynnyksen palvelut, joiden kautta nuori voi löytää oman kodin ja saada tukea itsenäistymiseen ovat avainasemassa nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja poistamisessa. Palveluille on myös turvattava riittävät resurssit. Tarjolla täytyy olla myös riittävästi nuorille suunnattuja kohtuuhintaisia asuntoja. Nuorisoasunnot ovat opiskelija-asuntojen ohella paras ratkaisu nuorten asuntokysyntään. Siksi ARA-tuettu nuorisoasuminen on turvattava.
Yhteiskunnassamme lisääntynyt eriarvoisuus koskee läheisesti nuoria, ja on myös yksi asunnottomuuden merkittävimmistä syistä. Asunnottomuuden ennaltaehkäiseminen vaatii siis myös eriarvoisuutta vähentävää politiikkaa. Esimerkiksi ylisukupolvisen huono-osaisuuden tai perheen muiden haasteiden takia kaikilla ei ole tosiasiallisesti samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa vaikka oman asuinalueen tai asumismuodon valintaan. Nuoren asumisen taidot voivat jäädä puutteellisiksi esimerkiksi rikkinäisen perheen tai vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmien takia, minkä vuoksi nuoren omat mahdollisuudet löytää asunto ja onnistua asumisessa voivat vaikeutua. Kaupungistumisen ja asuntomarkkinoiden eriytymisen takia kaupungeista taas voi olla hyvin vaikea löytää matalatuloisille sopivia asuntoja.
NALin tavoite on, että seuraavalla hallituskaudella luotaisiin valtakunnallinen toimenpideohjelma nuorten asunnottomuuden poistamiseksi, jossa tarkastellaan lähemmin nuorten polkuja asunnottomuuteen ja oman asunnon löytämiseen, ja kirjataan toimenpiteitä nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Nuorten asunnottomuudesta tarvitaan lisää tietoa ja parempaa tilastointia.
Tällä viikolla vietettiin Eurooppa-päivää. Päivän tarkoitus on yhdistää Euroopan unionin kansalaisia ja kiinnittää huomiota koko Euroopan hyväksi tehtyyn työhön. EU on sitoutunut työhön asunnottomuuden poistamiseksi unionin alueella ja työ tämän tavoitteen saavuttamiseksi jatkuu niin Suomessa kuin koko Euroopan alueella.
Hilma Sormunen
Vaikuttamisen asiantuntija
Nuorisoasuntoliitto NAL ry