Nuorten yksin asuminen yleistyy, omistusasuminen lykkääntyy ja koronakriisi heijastuu asumistoiveisiin
Nuorten asumisen 2020 -tutkimuksessa on selvitetty nuorten asumista ja asemaa asuntomarkkinoilla sekä niihin liittyviä suunnitelmia, asenteita ja ongelmia. Tutkimuksen on teettänyt ympäristöministeriö yhteistyössä Nuorisoasuntoliiton kanssa. Vastaavia tutkimuksia on tehty 2000-luvulla kolme kertaa ja 1990-luvulla kahdesti.
Yksin asuminen yleistyy ja kaupungistuminen etenee
Kaupungistumisen ja yksin asumisen trendit näkyvät tutkimuksen tuloksissa. Valtaosa nuorista (87%) asuu kaupungeissa ja kaksi kolmasosaa kerrostalossa. Yksin asuminen on yleistynyt selvästi. Vuonna 2020 lähes puolet nuorista (47%) asui yksin, kun vielä 2015 yksin asuvia oli vain kolmasosa (33%) ja 1991 noin neljännes (24%). Vastaavasti nuorten lapsiperheiden osuus on laskenut: 2015 lapsiperheitä oli 17% ja vuonna 2020 osuus oli vain 8%.
Nuorten asenteissa yhteisöllistä asumista kohtaan on tapahtunut suuri käänne. Soluasunnossa tuntemattomien kanssa asumista sopivana vaihtoehtona piti vain 14%. Vuonna 2015 29% piti tätä sopivana itselleen. Myös kavereiden kanssa kimppakämpässä asuminen houkuttelee aiempaa vähemmän. Vuonna 2015 yli puolet nuorista piti tätä sopivana, kun vuonna 2020 enää reilu kolmannes. Yhteisöllinen asuminen ei näytä kiinnostavan nuoria.
Asuminen ja talous – nuoret ovat pienituloisia ja omistusasuminen lykkääntyy
Yksin asuvien nuorten keskimääräinen tulotaso on 1500e. Yksin asuvista nuorista neljänneksellä tulot riittävät asumismenoihin huonosti. Vaikka asumismenoihin liittyvät huolet ovat nuorilla lisääntyneet, suomalaisnuoret ovat tyytyväisiä asumiseensa (82%). Omistusasunnon hankkiminen on lykkääntynyt nuorilla, vaikka siitä haaveillaan yhtä paljon kuin ennenkin. Taustalla näkyy asuntojen hintojen nousu kaupungeissa ja nuorten tulotason hidas nouseminen.
”Suuri osa nuorista on tyytyväisiä asumiseensa. Tästä on syytä iloita, mutta huolta herättää asumismenojen kasvun seuraukset. Nuorten tulot ovat usein pieniä ja epäsäännöllisiä, joten oman talouden liikkumavara jää helposti kapeaksi. Nuorten tarpeet tulisikin huomioida paremmin, kun uusia asuntoja rakennetaan ja asuinalueita kaavoitetaan. Nuoret etsivät asuntoja, jonka vuokran he pystyvät maksamaan yksin tai yhdessä puolison kanssa. Useimmiten tämä tarkoittaa järkevän kokoista yksiötä tai kaksiota.”, kommentoi Nuorisoasuntoliiton puheenjohtaja Maija Kangasniemi.
“Hinnat nousevat varsinkin pääkaupunkiseudulla sekä vuokra- että omistusasunnoissa. Kehitys kertoo vaikeuksista päästä kiinni omistusasumiseen. Suomessa varallisuus on liittynyt asunnon omistamiseen ja tähän liittyvään säästämiseen. Jos syntymässä on uusi vuokra-asuntosukupolvi, olisi tärkeää käydä keskustelua, minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia tällä on.”
Koronakriisin vaikutukset asumiseen
Tutkimus toteutettiin COVID19-pandemian ollessa vallalla syksyllä 2020. Vaikka valtaosalle nuorista (77 %) koronakriisi ei ollut vaikuttanut asumiseen liittyviin toiveisiin lainkaan, osa arvioi koronakriisin vaikuttaneen joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Koronakriisin myötä arvostetaan aiempaa enemmän asunnon tilavuutta, omaa pihaa, omaa työhuonetta, läheisten ihmisten lähellä asumista sekä rauhallisempaa sijaintia.
Tutustu tutkimukseen ja sen pohjalta tehtyyn policy briefiin alta: