Aran uuden selvityksen mukaan asunnottomuus väheni Suomessa jälleen vuonna 2023. Myös alle 25-vuotiaiden nuorten asunnottomien määrä väheni vuodesta 2022.
Yksineläviä asunnottomia henkilöitä oli vuonna 2023 Aran kyselyyn vastanneiden kuntien ilmoittamien tietojen perusteella Suomessa yhteensä 3 429, mikä on 257 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pitkäaikaisasunnottomia oli 1 018.
Nuorten osuus kaikista yksinelävistä asunnottomista oli tilastojen mukaan 15 %. Vuonna 2023 alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä oli 530, mikä on 285 nuorta vähemmän kuin vuonna 2022.
Asunnottomuuden väheneminen jälleen luo uskoa ja toivoa siihen, että asunnottomuuden poistamisessa voidaan onnistua, kun asunnottomuustyöhön panostetaan. Samalla on kuitenkin huomattava, että selvityksen asunnottomien lukumäärätiedot ovat suuntaa antavia, sillä kuntien tiedonhankintamenetelmät ja arviointiperusteet eroavat toisistaan ja saman kunnan eri vuosina esittämät tiedot voivat myös vaihdella tarkkuustasoltaan. Myös kyselyn vastaajajoukko voi vaihdella eri vuosina. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä eri alueiden tiedonhankintatavat ja -mahdollisuudet ovat myös muuttuneet, mikä osaltaan näkyy tilastoinnissa.
Vuonna 2023 kuntien vastausprosentti Aran kyselyyn oli 72. Suuri osa vastaamatta jättäneistä kunnista oli pieniä kuntia, mutta selvitykseen ei myöskään saatu vastauksia mm. Rovaniemeltä, Seinäjoelta ja Vihdistä, jossa aikaisimpina vuosina oli kuitenkin ollut asunnottomuutta. Kuntien Aralle raportoimat luvut kuvaavat asunnottomien määrää kyseisessä kunnassa poikkileikkausajankohtana 15.11.2023. Tilastoissa ei myöskään näy piiloasunnottomuus, joka on yleistä erityisesti nuorten, naisten ja maahan muuttaneiden keskuudessa.
Tilastot eivät siis sinänsä voi kertoa Suomen asunnottomien tarkkaa lukumäärää, mutta auttavat kuitenkin tulkitsemaan asunnottomuuden kehityskulkuja Suomessa.
Tilastoista näkyy, että asunnottomuus keskittyy yhä suurimpiin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. 43 % Suomen asunnottomista on pääkaupunkiseudulla. Suurista kaupungeista asunnottomuus väheni ainoastaan Helsingissä, Tampereella, Porissa ja Lahdessa, kun taas muissa suurissa kaupungeissa asunnottomia oli edellisvuotta enemmän. Suurin osa yksinelävistä asunnottomista majoittuu tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona.
Ara keräsi kunnilta myös kommentteja niiden tekemistä asunnottomuustyön toimenpiteistä sekä arvioita asunnottomuuden vähenemisen tai lisääntymisen syistä. Monet nostivat esille asumisneuvonnan merkityksen positiivisena tekijänä, ja elinkustannusten nousun sekä asunnottomuutta kokevien vaikeuden löytää asuntoa nykyisenä ja tulevaisuuden huolena.
Asumistukeen ja muuhun toimeentuloon kohdistuvat leikkaukset tänä vuonna tulevat todennäköisesti nostamaan asunnottomuuden riskiä. Lisäksi hyvinvointialueiden perustaminen on aiheuttanut murrosta myös asunnottomien palveluihin. Asunnottomuustyö vaatii siis tänä vuonna suuria panostuksia, jotta asunnottomuuden vähentäminen onnistuu tulevaisuudessakin. Toivottavasti juuri käynnistyneessä asunnottomuusohjelmassa luodaan hyviä rakenteita hyvinvointialueiden, kaupunkien ja valtion yhteistyöhön asunnottomuustyön vahvistamiseksi. Lisäksi asunnottomuuden tilastointia olisi hyvä kehittää vielä luotettavammaksi ja yhdenmukaiseksi valtakunnallisesti.