Ajankohtaista

Nuorisoasuntojen rakentaminen & NAL Asunnot Oy

NAL50 blogi pasi 2

Nuorisoasuntoliitto täyttää 50 vuotta ja juhlavuoden kunniaksi julkaisemme NAL50-blogisarjan, jossa pureudutaan nuorten asumisen ilmiöihin ja NAL-yhteisön monipuoliseen toimintaan.

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Jari Riskilä kirjoittaa blogissaan nuorisoasuntojen rakentamisen merkityksestä ja NAL Asuntojen roolista asuntojen tarjoana nyt ja tulevaisuudessa. Riskilä on toiminut NAL Asuntojen toimitusjohtajana vuosina 2012–2017.

Nuorisossa on tulevaisuus, sanotaan. Eikä tuohon oikein osaa vastaankaan väittää – eikä ole haluakaan, sillä niin totta tuo sanonta on. Kukin sukupolvi vuorollaan on yhteiskunnallisen kehityksen lipunkantaja, edellisiä polvia osaavampana kunkin ajan vaatimuksiin vastaamassa. Se että nuoret kykenevät tämän odotuksen täyttämään, ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Nuoriin täytyy panostaa, tarjota heille edellytykset onnistua, tarjota heille tulevaisuus.

Evästä tulevaisuuden tekijöille

Tulevaisuuden tekijöihin panostamisen tulee alkaa jo lapsuudessa perheitä tukemalla, jotta varhaisen kasvun olosuhteet luovat hyvät perustan myöhemmälle kehitykselle. Laadukasta koulutusta tulee olla saatavilla tasa-arvoisesti, lähtökohdista riippumatta. Ja kun on aika itsenäistyä, nuori tarvitsee asunnon. Lyhytnäköinen on se yhteiskunta, joka ei muun muassa näiden asioiden tärkeyttä näe ja niihin panosta.

Voiko ilman asuntoa onnistua?

Juuri mikäänhän ei ole absoluuttisesti mahdotonta, mutta nuoren kasvaminen tulevaisuuden tekijän vaativaan rooliin joko kokonaan ilman asuntoa tai kovin huonoissa asuinoloissa on, ellei mahdotonta, niin ainakin tolkuttoman vaikeaa. Toimiessani NAL Asunnot Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2012–2017, yksi helpoimmista uusista asioista ymmärtää oli asunto ensin -periaate. Nolottaa myöntää, mutta vaikka olin työskennellyt lähes viisitoista vuotta asumisen parissa, kuulin tuosta periaatteesta ensimmäisen kerran vasta silloin. Periaatteen tärkeys valkeni kertakuulemalla, koska sen perustelut ovat niin yksinkertaisen järkeenkäyvät: Olipa kyse opiskelusta tai työstä, tai ylipäänsä elämänhallinnasta, niissä on erittäin haastavaa onnistua, jos ei ole omaa asuntoa. Vakavienkaan henkilökohtaisten ongelmien, esim. päihdeongelmien, ei tule estää asunnon saamista, koska ilman asuntoa suuntaa parempaan on vaikea löytää ja ylläpitää.

Mistä nuorelle asunto?

Muuttotappioalueilla, joilla asuntokysyntää ei juuri ole, hintatasoltaan kohtuullisen asunnon löytäminen on nuorelle helpompaa. Tällaisten alueiden itsenäistyvät nuoret vain kovin harvoin jäävät hiljeneviin kyliin ja pikkukaupunkeihin. Ei, he pyrkivät muuttamaan työn tai opiskelujen perässä suurimpiin kasvukeskuksiin. Se on useimmille ainoa vaihtoehto kasvaa rooliinsa tulevaisuuden tekijänä. Ongelmana on, että ilman yhteiskunnan määrätietoisia toimia kasvukeskusten voimakas asuntokysyntä johtaa siihen, että asuntoa ei löydy, tai jos löytyy, hintataso on nuoren ulottumattomissa.

NAL nuorison asumisen asialla

Juhlavuottaan juhliva NAL on perustamisestaan alkaen tehnyt pitkäjänteistä ja peräänantamatonta vaikuttamistyötä, joka osaltaan on saanut yhteiskunnan – sekä kuntien että valtion – päättäjät tiedostamaan ei-opiskelevien nuorten vaikean aseman asuntomarkkinoilla. Tiedostamisesta on seurannut myös toimenpiteitä, lopulta myös määrätietoisia ja pitkäjänteisiä. Tärkein näistä on avustus- ja lainoitusjärjestelmien kautta luotu erityinen nuorisovuokra-asuminen. Se on täsmälääke edellä kuvattuun ongelmaan, jonka kasvukeskuksiin muuttavat nuoret kohtaavat. Valtion tuella rakennetut nuorisoasunnot tuovat yhä useamman nuoren ulottuville juuri heidän elämäntilanteeseensa soveltuvan asunnon, jolla on edellytykset tuntua omalta kodilta, ja johon heillä on varaa.

NAL asuntojen tarjoajana

90-luvun alkuvuosina NAL totesi, että pelkkä puhe, niin välttämätöntä kuin se olikin, ei yksin riittänyt. Niinpä liitto perusti vuonna 1993 Alkuasunnot Oy -nimisen yhtiön rakennuttamaan nuorisoasuntoja ja vuokraamaan niitä nuorille. Nykyisin yhtiö tunnetaan nimellä NAL Asunnot Oy. Alkuvuosien kohteet olivat melko pieniä, tyypillisesti parikerroksisia luhtitaloja ja pieniä kerrostaloja. Vielä tuossa vaiheessa yhtiöllä ei ollut omaa rakennuttamistoimintoa, vaan rakennuttamisessa käytettiin ulkopuolisia kumppaneita. Vuodesta 2009 alkaen kohteet on rakennutettu itse. Siitä alkaen yhtiön asuntokannan kasvu, joka oli ollut varsin hidasta, on vähitellen kiihtynyt. Kiihtymisessä ei ole ollut niinkään kyse kohteiden lukumääristä, vaan siitä, että kohteet ovat selvästi varhaisia vuosia isompia. Asuntomäärällä mitattuna suurin on Helsingissä Välimerenkatu 9:ssä sijaitseva kohde, jonka kahdessa 12-kerroksisessa tornissa on yhteensä 118 asuntoa.

NAL:n rakennuttamisen tulevaisuus

NAL Asunnot Oy on viimeisen vuosikymmenen aikana päässyt rakennuttamaan taloja varsin hyville paikoille. Nuorisoasuntoja on noussut muun muassa Helsingin Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Sompasaareen ja Kruunuvuorenrantaan, ja lisää on tulossa. Rakennuttaminen erityisesti Helsingin isoilla uusilla rakentamisalueilla, mutta myös muualla pääkaupunkiseudulla, edellyttää omanlaistaan toimintamallia. Aiemmin vallitsevana keinona tonttien saamiseksi oli hakea kaupungilta suunnitteluvarausta yksittäiselle tontille. Nykyisin tontin saaminen edellyttää tyypillisesti useamman rakennuttajan muodostamaa konsortiota, jolla on voittava idea jonkin korttelikokonaisuuden toteuttamiseksi.

Nuorisoasuntojen rakentamisessa pullonkaulana on tonttien saaminen. Tonttien hakeminen osana konsortioita, joiden osallistujat voivat olla mukana varsin erilaisin lähtökohdin ja tavoittein, voi ajoittain olla haastavaa.  NAL Asunnot Oy on kuitenkin osoittanut sopeutumiskykynsä tähän ajan vaatimukseen. Olenkin varma, että uusia nuorisoasuntokohteita jatkossakin nousee vetovoimaisille paikoille. Paikoille, joille nuorten kelpaa asettua sekä omaa että meidän kaikkien yhteistä tulevaisuutta rakentamaan.

 

Jari Riskilä, toimitusjohtaja, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy

Nuorisoasuntoliitto NAL ry
Scroll to Top