Nuorisoasuntoliitto täyttää 50 vuotta ja juhlavuoden kunniaksi julkaisemme NAL50-blogisarjan, jossa pureudutaan nuorten asumisen ilmiöihin ja NAL-yhteisön monipuoliseen toimintaan.
NAL Rovaniemen toiminnanjohtaja Iiris Satamo kirjoittaa blogissaan, Rovaniemon paikallisyhdistyksen 30-vuotisesta matkasta ja Nuorisoasuntoliiton roolista paikallisen työn tukena.
Nuorten asumisen tukemista Rovaniemellä
Rovaniemen Nuorisoasunnot ry:n ja Nuorisoasuntoliiton yhteinen historia ulottuu 30 vuoden taakse, 1990-luvulle. Tuolloin joukko nuoria rovaniemeläisiä kaupunginvaltuutettuja perusti kotikaupungissaan nuorisoasuntoyhdistyksen edistämään itsenäistyvien nuorten asumisen edellytyksiä. Yhdistys rakennutti alkuvuosinaan kaksi nuorisoasuntokohdetta, joissa on vuosien varrella ehtinyt asua melkoinen joukko nuoria ihmisiä. Yhdistyksen toiminta uinui ruususen unta noin 15 vuoden ajan, kunnes se taas heräteltiin henkiin 2000-luvun ensimmäisen kymmenluvun loppupuolella.
2010-luvun alkupuoli oli yhdistyksessä voimakasta palveluiden kehittämisen aikaa. Raha-automaattiyhdistyksen (nyk. STEA) kehittämisprojektin kautta yhdistyksen tarjoamat asumisen sisältöpalvelut tulivat tiiviiksi osaksi Rovaniemen kaupungin nuorten aikuisten palveluverkkoa. Uutta alkua puurrettiin ahkerasti projektihakemusten ja -raporttien, juurruttamistyön ja vakiinnuttamisen sävyttäminä vuosina. Vuonna 2016 Raha-automaattiyhdistys myönsi yhdistykselle kohdennetun toiminta-avustuksen ja Rovaniemen kaupungin tuella asiakaskuntaa pystyttiin edelleen laajentamaan. Myös tuetun asumisen palvelun jatko pystyttiin turvaamaan kaupungin tuella.
Yhtenä joukkueena
Nuorisoasuntoliiton antama taustatuki on ollut Rovaniemen Nuorisoasunnot ry:n 30-vuotisella matkalla korvaamattoman tärkeää. Apua on yhdistyksessä tarvittu, milloin missäkin asiassa. Apua on myös aina saatu. Vaikka kysymykset ovat varmasti olleet myös liiton väkeä työllistäviä, yhdistyksellä on aina ollut kokemus kärsivällisestä ja hyväntuulisesta ohjauksesta. Toki yhdistyksessäkin on ajan myötä tietoa ja osaamista kertynyt, eikä NAL:n esimerkiksi enää pitkään aikaan ole tarvinnut opastaa yhdistystä kokousteknisissä asioissa. Usein kuitenkin toiminnan laajentuessa ja ammattimaistuessa myös taklattavat haasteet tulevat entistä moniulotteisimmiksi. Näihin yhdistys on saanut vertaistukea muilta paikallisyhdistyksiltä, toki myös itse sitä on tilaisuuden tullen muille antanut.
NAL:n arvoihin sitoutuminen ja arvojen jalkauttaminen paikalliseen toimintaan on kautta aikain tuntunut luontevalta ja oikealta. Yhteistyösopimuksen kautta yhdistys on myös osa NAL:n yhteistä laatujärjestelmää. Laatujärjestelmän noudattaminen varmistaa yhteisen käsitteistön käytön sekä toiminnan yleisen luotettavuuden ja yhteisiin arvoihin nojautumisen myös paikallisesti.
Yhteisellä ilmeellä kohti tulevaa
Kun NAL toteutti brändiuudistuksen loppuvuodesta 2017 ja tarjosi paikallisyhdistyksille mahdollisuutta ottaa yhteinen ilme käyttöön paikallistasolla, päätti yhdistys nopeasti muuttaa myös omaa ilmettään. Jo seuraavana kesänä julkistettiin NAL Rovaniemen uusi piristynyt ilme, joka tarkoitti ulkoisen ilmeen lisäksi myös yhdistyksen virallista nimenmuutosta. Uusi ilme on raikas ja nuorekas. Yhteisen ulkomuodon käyttäminen on tuonut yhdistyksen myös henkisesti edelleen lähemmäs NAL-yhteisöä. NAL-yhteisössä paikallisyhdistyksillä on kullakin omat paikalliset erityispiirteensä, palvelunsa ja toimintonsa, mutta kuitenkin vahva valtakunnallinen yhteenkuuluvuuden tunne.
Iiris Satamo, toiminnanjohtaja, NAL Rovaniemi ry