Koti on yksi keskeisimmistä hyvinvointiin vaikuttavista paikoista. Koti on paikka, jossa vietämme ison osan ajastamme sekä valveilla että nukkuessamme. Koti on enemmän kuin fyysinen tila, seinät tai asunto, se edustaa monenlaisia tunteita ja ajatuksia erilaisista merkityksistä ja kokemuksista aiemmasta elämästämme. Suhde kotiimme on myös rakentuva ja muutoksessa. Kotona viihtymisellä on erityisen iso yhteys elämäntyytyväisyyden kanssa myös tutkimuksien mukaan. Olemme NALissa alkaneet hahmotella kodin merkityksille uutta näkökulmaa, eräänlaista viitekehystä, jonka kautta kotiin liittyvät hyvinvointiyhteydet tulisivat paremmin esiin ja osaksi keskustelujamme nuorten kanssa. Kohtuuhintaisen asumisen tarpeen puolesta puhumisen lisäksi tarvitsemme lisää sanastoa myös asumisen hyvinvointiyhteyksien osoittamiseksi.

Kotihyvinvoinnilla tarkoitamme kaikkea sitä, mitä liittyy kokemukseemme hyvästä asumisesta, kodin tunnusta, sekä keinoista edistää parempaa vointia ja jaksamista omassa arjessa. Osa kotiin liittyvistä tunteista ja kokemuksista voivat olla herkkiä aiheita ja niistä keskusteleminen vaatii luottamusta ja avoimuutta. Aikuistuvan nuoren elämässä kodin merkitykset ovat murroksessa, muuttumassa. Lapsuudenkodista irtautuminen ja oman kodin rakentaminen ovat osa itsenäistymistä ja omannäköisen elämän rakentamista. Missä koti sijaitsee, miltä kodin tavarat tuntuvat – ovatko ne minun näköisiäni, miten ne edustavat valintojani? Olenko voinut vaikuttaa kotiini siinä määrin, että se tuntuu ympäristönä minusta riittävän hyvältä ja turvalliselta? Miten kodissani vietetään aikaa ja kenen kanssa? Mitä konkreettista voin ja osaan tehdä, joka edistäisi hyvinvointiani kotonani? Mihin tarvitsen apua muilta?

Keskustelu kodista ja siihen liittyvistä omannäköisistä merkityksistä ja kokemuksista rakentaa ja vahvistaa ihmisen suhdetta omaan itseensä. Se voi olla käytännöllistä arjen sujumisen, hankintojen, unen ja ruokailujen pohtimista, mutta myös herkempien asioiden, kuten kotihäpeän ja yksinäisyyden, puheeksi ottamista. Osallisuuden kokemuksen näkökulmasta ei ole yhdentekevää käykö läheisiä tai ystäviä kyläilemässä. Asumiseen liittyvässä järjestötyössä meidän tulisi haastaa joitakin normatiivisia käsityksiä ja ihanteita siitä, miten tulisi elää, kenen kanssa ja millaisessa kodissa. Tällaisilla keskustelun avauksilla voimme paremmin tukea nuorta rakentamaan omannäköistä kotia ja elämää, jossa viihtyminen ja arjen hallinta ei rakennu ainoastaan olemassa olevin ihanteiden tai somekuvastojen varaan, vaan on realistista ja toiveikasta.

Jos kodissa ilmenee vaikeita tilanteita tai ihmissuhteita, on tärkeää miettiä yhdessä nuoren kanssa, miten tilannetta voidaan helpottaa. Myös unelmointi uudesta kodista tai nykyisen kodin hyvien ja huonojen puolien punnitseminen voi olla askel kohti merkityksellisempää elämää. Joillain nuorilla kodin merkityksiin voi liittyä myös erinäköisiä kokemuksia pahoinvoinnista, traumaattisia muistoja lapsuudesta, ahdistuneisuutta tai yksinäisyyttä. Kokemukset huono-osaisuudesta voivat lisäksi rajoittaa käsityksiä omista mahdollisuuksistamme kodin suhteen niin nykyisyydessä että tulevassa. Ymmärtämällä kodin tunnun ja asumishistorian vaikutuksia koettuun hyvinvointiin osaamme paremmin kohdata nuoria erilaisissa tilanteissa asumiseen liittyen. Kotihyvinvointi-viitekehys voi siten tarjota meille uusia näkökulmia ja ajateltavaa nuorten parissa tehtävään työhön.

Voisimmeko tuoda asumiseen liittyvään neuvontaan ja ohjaustyöhön lähestymistapaa, jossa painotetaan asumisen ja kodin yhteyksiä hyvinvointiin aiempaa enemmän?  Kannustavan ja positiivisen puheen sekä sanaston hahmottelu nuorten ja asumisen parissa toimivien kanssa on tärkeää myös asumisen ongelmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Toiveikkuus auttaa meitä sitoutumaan oman elämän rakentamiseen. Kodin tulisi olla nukkumapaikan lisäksi turvapaikka, jossa saa olla täysin oma itsensä. Keskustelemalla nuorten kanssa kodin erilaisista merkityksistä heidän omannäköisen elämänsä rakentamisessa, voimme tarjota kokonaisvaltaisempaa tukea asumiseen ja arkeen liittyen. Kotihyvinvointi-näkökulma voi lisäksi laajentaa perspektiiviä palvelujen ja asumiseen liittyvän tuen kehittämiseen esimerkiksi kotiin vietävän tuen osalta.

Heini Hakulinen, verkostoasiantuntija
Reetta Mannonen, järjestötoiminnan asiantuntija
NAL