Aluetyöntekijä Johanna Järviluoma, projektipäällikkö Vilma Kinnunen ja aluetyöntekijä Jesse Boström ovat saaneet hankkeen käyntiin vauhdikkaasti.

Kokemusasiantuntijat tietävät, mitä rikollisesta elämäntyylistä selviytyminen vaatii.  Nyt he auttavat  nuoria palaamaan yhteiskuntaan. Nuorisoasuntoliiton uusi hanke tukee rikoksilla oireilevia nuoria.

– Katkaisin itse rikoskierteen ja nykyisin autan nuoria pääsemään takaisin yhteiskunnan jäseniksi. Olen elävä esimerkki siitä, että muutos on mahdollinen, Jesse Boström kertoo.

Hän on kokemusasiantuntija ja lähihoitaja, joka on mukana käynnistämässä Nuorisoasuntoliiton uutta KATU – kokemusasiantuntija arjen tukena –hanketta, joka tukee  18–29-vuotiaita aikuisia palaamaan siviiliin. Hanke on suunnattu rikostaustaisille ja rikoksista oireileville nuorille sekä vankilasta vapautuville. Uutta on työparimalli: sosiaalityön ammattilainen ja kokemusasiantuntija etsivät yhdessä ratkaisuja nuorille.

Boström oli vankilassa monta kertaa. Hän tekee nykyisin yhteistyötä työparinsa Johanna Järviluoman kanssa, jotta mahdollisimman moni nuori pääsisi hyvin uuden elämän alkuun.

– Tiedän omasta kokemuksesta, millaisia haasteita voi tulla, kun rikollisesta maailmasta pyrkii takaisin yhteiskunnan jäseneksi. Osaan opastaa matkalla ja kuunnella fiiliksiä, Boström sanoo.

Hanke toimii kahdella alueella: Hämeenlinnan, Riihimäen ja Hyvinkään seudulla, jossa Boström ja Järviluoma työskentelevät, sekä Kemi-Tornion seudulla, jonka työparina toimivat aluetyöntekijä Janne Olsen ja kokemusasiantuntija Carita Kainulainen-Renvall.

– Kemin ja Tornion alueella nuoret aikuiset sohvasurffailevat monesti tuttujen luona. Jos heillä on rikostaustaa, oman kodin saaminen voi kestää. Hankkeessa tarjoamme heille tukea elämänmuutokseen, Janne Olsen sanoo.

Meri-Lapin alueella nuorten aikuisten asunnottomuus jää piiloon, sillä he majailevat yleensä sukulaisten tai ystävien luona. Olsen ja Kainulainen-Renvall auttavat yhteiskunnan tukipalveluiden piiriin.

– Olen läpikäynyt päihdevieroituksen, joten puheilleni voi tulla, jos asia pohdituttaa. Ei tarvitse olla niin suurikaan huoli, että minuun ja Janneen voi olla yhteydessä, Carita Kainulainen-Renvall sanoo.

Vankilan porteilta lähtien

– Nuori tarvitsee turvallisen paikan, josta käsin järjestellä käytännön asioita ja elämää eteenpäin. NALin hankkeen kautta saa tukea asumisessa ja arjessa tai esimerkiksi päihdehoitoon hakeutumisessa sekä tarvittavien palveluiden järjestämisessä. Järjestönä vahvuutemme on joustavuus ja rinnalla kulkeminen. Näin elämä alkaa sujua, hankkeen projektipäällikkö Vilma Kinnunen kertoo.

Asunnottomuuden vähentämistyöstä tunnettu asunto ensin -periaate tarkoittaa, että ensin pitää olla katto pään päällä, sen jälkeen muuta elämää voi järjestellä kuntoon. Kinnusen mukaan käytäntö on auttanut vähentämään asunnottomuutta Suomessa tehokkaasti, mutta rikostaustaiset nuoret ovat piiloon jäävä kohderyhmä.Viime aikoina tämä on myös huomattu ja kohderyhmän palveluihin panostetaan tällä hetkellä.

– Työpari voi olla rinnalla kulkijana vankilan porteilta lähtien. He auttavat etsimään asuntoa, he voivat lähteä mukaan huonekaluostoksille, asioimaan viranomaisten kanssa tai päihdekuntoutuksessa. Koulutuspaikan tai työmahdollisuuksien etsimisessä autetaan myös, Vilma Kinnunen listaa käytännön esimerkkejä. Olennaista on käytännön asioiden lisäksi vahvistaa asiakkaiden motivaatiota ja sisäistä muutosta, jotta he pääsevät irti rikollisuudesta.

Asuminen järjestellään tilanteen mukaan. Vahva asumisen tuki voi tarkoittaa esimerkiksi asumisyksikköä, jossa on läpi vuorokauden paikalla sosiaalityön ammattilainen. Kevyempi asumisen tuki tarkoittaa, että itsenäisesti asuvan nuoren kotona käydään viikoittain keskustelemassa, onko kaikki hyvin. Itsenäiseen elämään totuttelussa kokemusasiantuntijan ja hänen työparinaan toimivan sosiaalialan ammattilaisen tarjoama tuki on tärkeää. Tämä KATU-hankkeen työparimalli herättää kiinnostusta. Hankkeen alkumetrit ovat osoittaneet, että nuoret hakeutuvat hankkeen piiriin saadakseen tukea henkilöltä, joka on onnistunut kääntämään elämänsä suunnan.

– Vankilasta vapautuvat nuoret eivät ole yhtenäinen joukko. Siinä missä toiselle on hyvät elämänhallintaidot, toiset joutuvat hakemaan suuntaa enemmän, Kinnunen sanoo. Tästä johtuen myös hankkeen tarjoama tuki räätälöidään yksilöllisesti.

Yksi hankkeen tärkeistä tavoitteista on uusintarikollisuuden vähentäminen. Nuoren kanssa laaditaan suunnitelma, joka auttaa asettumaan arkeen. Keskustelut hanketyöntekijöiden kanssa ovat luottamuksellisia ja heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Vapautuvan nuoren perheenjäsenet voidaan ottaa mukaan pohtimaan vaihtoehtoja. Myös nuoren läheiset voivat olla Nuorisoasuntoliittoon yhteydessä.

Mitä Jesse Boström sanoisi yhteydenottoa pohtivalle nuorelle?

– Apua pitää hakea ja ottaa vastaan. Oma halu muutokseen on tärkeintä. Ota yhteyttä niin istutaan alas ja mietitään, mitä tehdään.

Yhteystiedot

Vilma Kinnunen
Projektipäällikkö
vilma.kinnunen(at)nal.fi
+358 9 77453656

Hämeenlinna-Riihimäki-Hyvinkää

Johanna Järviluoma
Aluetyöntekijä, Hämeenlinna-Riihimäki-Hyvinkää
johanna.jarviluoma(at)nal.fi
+358 9 77453657

Jesse Boström
Aluetyöntekijä, kokemusasiantuntija, Hämeenlinna-Riihimäki-Hyvinkää
jesse.bostrom(at)nal.fi
+358 40 5503217

Kemi-Tornio

Janne Olsen
Aluetyöntekijä, Kemi-Tornio
janne.olsen(at)nal.fi
+358 9 77453658

Carita Kainulainen-Renvall
Aluetyöntekijä, kokemusasiantuntija, Kemi-Tornio
carita.kainulainen-renvall (at)nal.fi
+358 40 5505664