Ajankohtaista

KATU-hankkeen perintö on kokemusasiantuntijuuden vahvistuminen nuorten aikuisten tukemisessa

Kaksi henkilöä seisoo laiturilla ja katsoo merelle päin. Kuvan etualalla on oranssi pelastusrengas.

Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n KATU (Kokemusasiantuntija arjen tukena) -hankkeessa on vuosina 2021–2023 kehitetty rinnalla kulkevaa, yksilöllistä valmennusta rikos- ja päihdetaustaisten nuorten aikuisten arjen ja onnistuneen asumisen tueksi. Toiminnan tavoitteena on ollut rikos- ja päihdetaustaisten nuorten asunnottomuuden vähentäminen ja elämän- ja arjenhallinnan paraneminen, sekä uusintarikollisuuden ennaltaehkäisy ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten osaamisen kehittyminen rikoserityisyyden kysymyksissä. KATU on toiminut kahdella hankealueella: Kemi-Tornio ja Hyvinkää-Riihimäki-Hämeenlinna. Hanke on nyt päättymässä maaliskuussa 2024 ja on aika tarkastella, minkälaisen perinnön hanke jätti NAL-kentälle.

KATU-hankkeen työn lähtökohdaksi oli jo hankkeen suunnitteluvaiheessa muodostunut työskenteleminen sosiaalialan ammattilaisen ja rikollisuudesta sekä päihteistä irrottautuneen kokemusasiantuntijan muodostamalla työparimallilla. Rikos- ja päihdetaustaisilla nuorilla aikuisilla saattaa olla takanaan jo monia epäonnistuneita kohtaamisia erilaisten ammattilaisten ja viranomaisten kanssa. Asiakastyössä kokemusasiantuntija voi toimia sillanrakentajana ja tasoittaa tietä luottamuksen saavuttamiseksi, jolloin nuoren asioissa voidaan päästä nopeammin pintaa syvemmälle. Kokemusasiantuntija onkin ollut monelle asiakkaalle tärkeä tekijä hankkeen toimintaan hakeutumiselle ja työskentelyyn sitoutumiselle.

Työparimallissa kokemusasiantuntija ja ammattilainen oppivat toisiltaan

Työparimallityöskentelyä oli alalla kehitetty erityisesti järjestösektorilla jo aiemmin. Hankkeen tavoitteisiin ei siis alun perin ollut kirjoitettu työparimallin kehittämistä. Hanke toimi kuitenkin alueilla, joilla tällainen työparityö oli uutta. Lisäksi työparimalli muodostuu jossain määrin ainutlaatuiseksi jokaisen työparin kohdalla. Näistä syistä oli selvää, että työparimallin jatkuva kehittäminen ja juurruttaminen nousisivat keskeisiksi teemoiksi myös KATU-hankkeessa.

KATU-hankkeessa on ehtinyt kolmen hankevuoden aikana työskennellä useampi työpari, joiden vahvuudet ovat kaikilla olleet erilaiset. Myös tavat toteuttaa päivittäistä työtä ovat saattaneet erota toisistaan hankealueilla. Työntekijöiden taustat ja lähtökohdat vaikuttavat siihen, millaiseksi työskentely muodostuu.

Työpari kasvaa, kehittyy ja oppii toisiltaan yhteistyön edetessä. Ammattilainen oppii ymmärtämään paremmin esimerkiksi rikos- ja päihdemaailman lainalaisuuksia ja ajatusmalleja, kokemusasiantuntija puolestaan saa työhönsä ammatillista perspektiiviä, tietotaitoa ja ammatillisuuden tuomaa suojaa asiakaskohtaamisiin. Työparista kumpikin tuo työskentelyyn oman, tasavertaisesti tärkeän osaamisensa, joista muodostuu työparin yhteinen, jaettu asiantuntijuus, jota hyödynnetään niin asiakas- kuin kehittämistyössä.

Tietoa työparimallista ja sen hyödyistä jaettiin KATU-hankkeen aikana sekä NAL-kentän sisällä että muille yhteistyötahoille.  Alueellinen työparityö on vaikuttavuus- ja stigman vähentämistyötä parhaimmillaan. Kokemusasiantuntijuuden kautta tuodaan esille positiivisia muutostarinoita, mutta ennen kaikkea työparimallilla työskentely eri verkostoissa lisää ammattilaisten osaamista ja muuttaa jopa alan sisällä näkemyksiä asiakkaiden, ammattilaisten ja kokemustoimijoiden tasa-arvoisuudesta ja vähentää valta-asetelmista kumpuavia tapoja työskennellä sosiaalialalla.

Tietoisuuden lisääminen työtavasta ja ylipäätään kokemusasiantuntijuudesta on ammattilaisten lisäksi saavuttanut myös potentiaalisia kokemusasiantuntijoita. Erityisesti Kemi-Tornion hankealueella ennestään tuntematon mahdollisuus toimia kokemusasiantuntijana on saanut näkyvyyttä ja poikinut yhteydenottoja asiasta kiinnostuneilta.

Mustalla maalilla tehty siveltimen sutaisu.

Hanke juurrutti kokemusasiantuntijuutta NAL-konserniin

Yhdeksi hankkeen tavoitteeksi oli määritelty kokemusasiantuntijoiden työllistyminen hankkeen aikana sekä heidän ammatillisten valmiuksiensa ja mahdollisuuksiensa kehittäminen esimerkiksi oppisopimuskoulutusta mahdollistamalla. Hankkeessa työskennelleistä yhteensä kolmesta kokemusasiantuntijasta kaksi suoritti kokemusasiantuntijakoulutuksen, yksi valmistui nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi ja yksi aloitti sosionomiopinnot työn ohella. Lisäksi kehittämistyössä oli satunnaisesti mukana myös muita kokemusasiantuntijoita.

Hankkeessa tehtiin työparimallia ja kokemusasiantuntijuutta rikos- ja päihdemaailmasta aktiivisesti tunnetuksi nuorisoasumisen kentällä. Nyt työ kantaa hedelmää ja KATU-hankkeen tapaan toteutettu työparimalli jalkautuu tänä keväänä paikallistasolle ja leviää vanhojen hankealueiden lisäksi useille uusille alueille. STEA on myöntänyt hankeavustukset NALin paikallisyhdistyksille, jotka lähtevät toteuttamaan omilla alueillaan KATU 2.0-nimen saaneita hankkeita.

Kevään 2024 aikana kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen muodostamat työparit aloittavat työskentelyn NAL Rovaniemi ry:n, NAL Hämeenlinnan seutu ry:n, Oulunseudun Nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Osna) ja Keski-Uudenmaan Nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Kuna) hallinnon alla. Hankkeet ovat erillisiä ja vastaavat osin kunkin alueen mukaisiin tarpeisiin, mutta yhteistä kaikille on se, että rikos- ja päihdetaustaisten nuorten aikuisten elämänhallinnan haasteisiin pyritään vastaamaan työparimallin avulla KATU-hankkeen tapaan. Pidemmällä tähtäimellä työtapa voi auttaa ehkäisemään kohderyhmän asunnottomuutta.

Tähän tapaan toteutettu, tiivis työparityöskentely ei kuitenkaan vastaa välttämättä kaikenlaisten työyhteisöjen ja asiakasryhmien tarpeisiin vaan kokemusasiantuntijuutta voi hyödyntää nuorten asumisen kentällä myös toisin tavoin. KATU 2.0 -hankkeiden lisäksi kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen näkyy KATU-hankkeen jälkeen myös konsernimme palvelutuotannon puolella NAL Palveluissa entistä huomattavasti vahvemmin.

Osana hanketyötä työparimallilla työskentelyä pilotoitiin NAL Palveluiden tuetun asumisen palveluissa. Hankkeen kokemustaustainen aluetyöntekijä Jesse Boström toimi tuetun asumisen asumisohjaajien työparina kerran viikossa. Työparityöhön ohjautui erityisesti rikosten ja päihteiden kanssa vaikeuksissa olevia asiakkaita. Tästä blogitekstistä voi lukea aikaisempia pohdintoja mahdollisuuksista hyödyntää kokemusasiantuntijuutta myös palvelutuotannossa.

Hankkeen päätyttyä Jessen osaaminen siirtyy pysyvästi NAL Palveluiden käyttöön, kun hän jatkaa työtään kokoaikaisena asumisohjaajana. Vilma Kinnusen siirryttyä KATU-hankkeen projektipäällikön paikalta johtamaan NAL palveluiden jälkihuollon vahvasti tuetun asumisen yksiköitä on kokemusasiantuntijuutta ja -ammattilaisuutta tuotu vahvasti mukaan osaksi yksiköiden henkilökuntaa ja toimintaa.

Tällä hetkellä NAL Palveluissa vahvan tuen yksiköissä työskenteleekin useampia ammattilaisia, jotka pystyvät hyödyntämään työssään myös omaa kokemustaustaansa. Lisäksi yksiköt ovat tarjonneet harjoittelupaikan jo kahtena vuonna peräkkäin Laurea-ammattikorkeakoulun Keijo- kokemusasiantuntijakoulutuksen harjoittelijoille. Ensimmäinen heistä jatkoikin opinnoissaan eteenpäin ja suorittaa nyt sosionomiharjoitteluaan meillä. Tämän harjoittelun jälkeen uusia mahdollisuuksia avautuu kesätöiden muodossa.

Tällä hetkellä Keijo-harjoitteluaan vahvan tuen yksikössä suorittaa Jani, joka on aikoinaan itse asunut NAL Asunnoilla ja pystyy ammentamaan sitä kautta omakohtaista kokemusta myös nuorisasunnoilla asumisesta. Lisäksi vahvan tuen yksikössä keikkatyötä tekee myös muita Keijo-koulutuksen käyneitä kokemusasiantuntijoita, jotka ovat jatkaneet opintojaan sosiaalialalla.

Kokemusasiantuntija luo luottamusta ja toivoa asiakkaille

Kokemustaustaisten työntekijöiden näkemys ja osaaminen vahvistavat koko työryhmän osaamista sekä tarjoavat asiakkaillemme mahdollisuuden samaistua muutoksen mahdollisuuteen. Kokemusasiantuntijaharjoittelijamme tiivisti hyvin esimerkiksi nuorten kohtaamiseen liittyvän ajatuksen:

Mikäli asiakkaalta vain pyydetään asioita tai kehotetaan tekemään asioita, työntekijä muuttuu auktoriteetiksi. Tällöin asiakkaan vastarinta nousee, koska auktoriteettista lähestymistapaa on totuttu vastustamaan”.

Työryhmistä on tullut kiitosta siitä, että kokemusasiantuntijoiden tai omaa kokemustaan hyödyntävien työntekijöiden työtapa on poikennut aiemmin totutusta. Erityisesti luottamussuhteen rakentuminen asiakkaisiin on poikkeuksellisen luontevaa.

Mahdollisuus saattaa asukkaita vertaistukiryhmiin sekä kokemusasiantuntijoiden omien verkostojen hyödyntäminen tukevat toipumiskulttuurin rakentumista yksikköihin. Gunillan yksikköön on myös perustettu oma vertaistukiryhmä, jonka tarkoituksena on tuoda kokemusasiantuntijuuden lisäksi myös vertaisuutta asiakkaiden saataville. Tarkoituksena on edelleen laajentaa yhteistyötä myös eri vertaistyötä tekevien järjestöjen kanssa. Kokemusasiantuntijuus myös kiinnostaa asiakkaita ja useampi heistä onkin tuonut esille toiveensa toimia tulevaisuudessa kokemusasiantuntijana, kuitenkin ymmärtäen sen, kuinka vakaalla pohjalla oman elämäntilanteen tulee olla.

Tulevaisuudessa toivottavasti kokemusasiantuntijan ja sosiaalialan ammattilaisen muodostama työparityö leviää edelleen uusiin paikallisyhdistyksiimme ja toimintoihimme. Lisäksi toivomme, että KATU-hankkeessa tuotetut materiaalit, kuten kokemusasiantuntijuutta esille tuovat videokoulutukset, leviävät mahdollisimman laajalle. NAL Palveluissa on tiedostettu kokemusasiantuntijuudessa piilevät mahdollisuudet ja tarjoamme jatkossakin esimerkiksi harjoittelupaikkoja kokemusasiantuntijaksi koulutetuille. Suunnitelmissa on laajentaa yhteistyötä myös lastensuojelun ja jälkihuollon sektorille kokemusasiantuntijuuden tulokulmalla.

 

Vilma Kinnunen, palveluvastaava, NAL Palvelut

Pauliina Rantala, projektipäällikkö, KATU-hanke, NAL

KATU – kokemusasiantuntija arjen tukena -hankkeessa

Scroll to Top