Kansalaisyhteiskunnalla on Suomessa ollut merkittävä rooli hyvinvoinnin rakentamisessa sekä tuen tarjoamisessa sitä tarvitseville. Yhteistyössä julkisen sektorin tukirakenteiden kanssa järjestöt ovat pystyneet ratkomaan kiperiäkin ongelmia, kuten asunnottomuutta, menestyksekkääksi.  

NAL ja sen paikallisyhdistykset tekevät työtä, jotta kriittiset itsenäistymisen askeleet sujuisivat mallikkaasti ja kaikilla nuorilla olisi koti, jossa on hyvä olla. Nuoria autetaan asunnonhaussa, opastetaan talousasioissa ja neuvotaan kodin huolehtimisessa sekä selvitetään yhdessä tilanteita, kun kaikki näyttää menneen solmuun, sotkuun ja päin honkia.  

Matalan kynnyksen toiminnalla tavoitetaan nuoret ennen kuin ongelmat ehtivät kasaantua ja kasvaa liian suuriksi. Työ ennaltaehkäisee asumisen ongelmia ja nuorten asunnottomuutta. Riittävän varhain tarjottavalla ohjauksella vältetään kalliiden tukipalvelujen tarve ja säästetään siten yhteiskunnan varoja.  

Järjestöt tekevät myös vaikuttamistyötä ja valvovat nuorten etuja paikallisesti ja valtakunnallisesti, jotta itsenäistyvät nuoret otettaisiin huomioon päätöksenteossa.   

Valtionvarainministeriön elokuisessa budjettiehdotuksessa sote-järjestöjen ja nuorisotyön rahoitusta esitettiin leikattavaksi noin kolmanneksella.  Toteutuessaan leikkaukset jättävät suuren joukon nuoria ilman tukea ja palveluita, jotka voivat olla ratkaisevia heidän tulevaisuutensa suhteen. Julkinen sektori ei tule kestämään kuormaa, joka kaatuisi sen harteille leikkausten seurauksena, jos ennaltaehkäiseviä palveluita jouduttaisiin karsimaan.   

Leikkauksia koskevien alojen vastaavat ministerit ovat puhuneet sen puolesta, että leikkaukset kompensoidaan. On tärkeää, että puheet muuttuvat teoiksi hallituksen budjettiriihessä syksyllä. Kun paineita valtiontalouden tasapainottamiseen tulee tällä hetkellä useasta suunnasta, on hallituksen ja opposition hyvä tiedostaa, että nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdistuvat leikkaukset tulevat maksettavaksi monta kertaa. Säästöjä ei tulla saamaan nuorilta leikkaamalla.   

Järjestöjen tekemän työn rahoituksen turvaaminen on tärkeää myös pitkällä aikavälillä – ei ainoastaan koronakriisin aikana, kun seuraukset ovat erityisen vakavia. Ratkaisuja järjestöjen elinehtojen parantamiseksi on löydettävä pian, jotta järjestöt voivat tulevinakin vuosikymmeninä toimia suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin innovaattoreina, päättäjien kirittäjinä ja tukea tarvitsevien auttajina.