Ajankohtaista

Järjestöt ovat verkostojohtamisen eksperttejä

järjestötyö

Joskus opinnoissa tulee vastaan tilanteita, joissa huomaa opiskeltavan asian olevan käytännön tasolla läpeensä tuttu. Siitä ei vaan ole koskaan tullut lukeneeksi. Kehtaako tunnustaa, että ei ole oikeastaan edes huomannut, että työtä kuvaamaan on olemassa paljon tutkittu ja pitkälle teoretisoitu käsite. Minulle verkostojohtaminen on ollut tällainen asia.

Olen työskennellyt 10 vuotta valtakunnallisen keskusliiton Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n kehittämispäällikkönä. Verkostojohtaminen on olennainen ja määrittävä työnkuvan osa. Itse asiassa verkostojohtaminen on kaikkea liiton työtä läpäisevä toimintatapa. Väitän jopa, että sen on kaikkien kehittyvien keskusjärjestöjen toiminnan perusolemus ja onnistuneen yhteistyön ehdoton edellytys.

 

 

Osana Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriopintoja kuuntelin Timo Järvensivun asiantuntijahaastattelun verkostojen johtamisesta. Hänen mukaansa verkostotyö on autonomisten, omaehtoisten toimijoiden välistä, pitkään jatkuvaa, luottamukseen perustuvaa yhteistyötä. Verkostotyö on vastavuoroista ja onnistuessaan se vaatii yhteistä luottamusta siihen, että yhteistyö kannattaa. Verkoston osallistujan kannattaa jakaa ja antaa omaa tietoaan, osaamistaan ja aikaansa, koska hän luottaa itse saavansa verkostosta jotain hyvää itselleen.

Keskusliiton tai -järjestön tärkein tavoite on saada liiton sateenvarjon alla olevat itsenäiset organisaatiot tekemään töitä yhteisten tavoitteiden eteen – paino sanalla yhteisten. Tarkoitus ei ole, että liitto sanelee omalta pääkallopaikaltaan, mitä paikallisten toimijoiden pitäisi tehdä. Päinvastoin liiton tehtävänä on koordinoida yhteistä tahdon muodostusta, jotta itsenäiset yhdistykset voivat toteuttaa omaa perustehtäväänsä osana yhteistä laajempaa visiota.

Timo Järvensivun mukaan johtamisen tehtävänä verkostoissa on mahdollistaa alusta yhteisten ratkaisujen löytämiselle. Johtajan pitää kyetä rakentamaan yhteistä näkymää siitä, mikä on vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa. Lisäksi johtajalla pitää olla ymmärrystä siitä, miten ihmiset ja organisaatiot oppivat. Hänen pitää rakentaa toimivaa verkostotyötä yhteisten tekemisen kautta koordinoimalla ja fasilitoimalla. Onnistuakseen siinä johtajan pitää hahmottaa yhteistyön ja verkostotyön edellytykset. Näitä ovat muun muassa verkoston työskentelyn avoimuus sekä se, että verkostossa toimivat ihmiset tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa.

 

 

Kaikkea tätä tehdään järjestöissä yhteisillä järjestöpäivillä, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden vertaisoppimisella, luomalla mahdollisuuksia kohtaamisille ja ideoinnille sekä fasilitoimalla yhteistä kehittämistä ja strategiatyötä.

Keskusliiton ja jäsenjärjestöjen yhteistyötä hallinnoidaan myös virallisesti yhdistyksen jäsenyyden kautta. Järjestödemokratian periaatteiden mukaisesti jäsenet käyttävät liitossa ylintä päätösvaltaa. Liittokokouksen asiat ovat kuitenkin tyypillisesti sellaisia, että niitä on valmisteltu useita kuukausia. Jos jäsenet saavat vasta liittokokousmateriaaleissa valmiit esitykset tutustuttavakseen, se saa aikaan puolustusreaktion tai vaihtoehtoisesti etäännyttää koko järjestön toiminnasta.

Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen yhteistoiminta voi olla tiivistä tai löyhempää. Se voi muistuttaa valtakunnallisen organisaation toimintaa tai siinä voidaan ajaa vain jotain kapeasti rajattua yhteistä tavoitetta. Itsenäisten toimijoiden yhteinen tekeminen vaatii kuitenkin aina yhdessä määriteltyjä tavoitteita ja yhdessä valmisteltuja päätöksiä. Keskusliiton tehtävänä on verkostojohtamisen keinoin luoda alusta jäsenjärjestöjen dialogille ja yhteisten ratkaisujen löytämiselle.

 

Tiina Irjala
Järjestötoiminnan asiantuntija, opintovapaalla
Nuorisoasuntoliitto NAL ry

Nuorisoasuntoliitto NAL ry
Scroll to Top